Murheellisten joululaulujen maa

Vuosia sitten kirjoitin onnettomien joululaulujen maasta. Ihan alkuperäinen postaus ei näytä enää olevan intterwebsissä, mutta löysin hieman tuoreemman.

Tänään olen siivoillut ja kuunnellut Jouluradiota. Jep, yhtä masentavaa on kuin ennenkin.

Kah, vain hetken kestää elämä ja sekin synkkä ja ikävä. Ylimmän juhlan aikana laps’ hankeen hukkuu unhoittuu. Vaan, kuka kulkee nyt yksinään kalmistoon, kuka yksin näin kylmässä on? Pieni lapsonen vain, joka näin kiiruhtain jälleen kynttilän haudalle tuo, sillä maailman kautta kuljemme laulain, taivasta kohti matka vie.

Ei ole lintulaudan varpunenkaan lintu tästä maasta, vaan tulee taivahasta.
Mut ylhäällä orressa vielä on vain se häkki mi sulkee mun sirkuttajain, ja vaiennut vaikerrus on vankilan; oi, murheita muistaa ken vois laulajan! Turhuuden turhuus kaikki on, niin turhaa touhu tää; me kylmin käymme sydämin, laps’ sivuun vain jos jää.

Soi huurteessa helinä huilun, niin kirkas on tähtinen yö. Hän kulkenut on yli kuilun, maa taivaalle kättä nyt lyö. Kerran loppuun satu joulun saa, suru silmiäni sumentaapi. Kerran silmäin täyttää kyyneleet, virtaa vuolahina tuskan veet.

Kiittäkäämme Herraa, kera joulukyyneleen. Sill’ vaikka pikkuveljen puurolautanen tyhjä on, niin ehkä isän jouluksi kotiin saamme. Taas äiti askareissaan leipoo pipareitaan. Vaik’ on poissa kummatkin. Kas ihana on sielujen toiviotie, kun ristillä rinnalla ryövärin nukkuu uhri puhtahin.

Nyt köyhän niinkuin rikkaan luo suloinen joulus tuo!

Ehkä melkein ankeinta on huomata, että sinänsä duurivoittoiset joululaulutkin ovat täynnä protestanttista ankeutta. Kiltit lapset saavat lahjakseen tähtien valoa, hymyä jaloa, lämmintä hymyä. (En hirveästi riemastuisi jos olisin keskimääräinen suomalaislapsi.) Tai sitten Hark the herald angels sing, on poikalapsi syntynyt, hän kuolemallaan pelastaa meidät kristityt. Voi herranjestas, ette ny vielä sitä kuolemaa puhkuisi, ensin voisi riemuita.

Taidan siirtyä instrumentaaliversioihin joululauluista. Tulkoon toivo kansoille maan.

spacer

2 comments on “Murheellisten joululaulujen maa

  1. hdcanis

    No, siitä on huomautettava että Jeesuksen syntymän taiteellisessa ja teologisessa käsittelyssä on perinteisesti sivujuonteena myös tulevan kuoleman huomioiminen, se vaan kuuluu sinne (esim. http://www.katolinen.net/betlehem-kuvataiteessa.html kertoo aiheesta maalaustaiteen näkökulmasta)

    Mutta noin muuten, juu, riittäähän noita synkkiä, ja omaan joululauluinhokkeihin kuuluvat Varpunen jouluaamuna ja Konsta Jylhän joululaulu, jotka taas jollekulle toiselle ovat tosi rakkaita (Hei tonttu-ukkojen “hetken kestää elämä”-riviin sen sijaan suhtaudun ironiana, ja Sylvian joululaulu on taas tosi nätti).
    Aktiivisempi joululaulukuuntelu vaatii aika runsasta osuutta ulkomaalaisia lauluja, pelkästään suomalaisilla ei pysty…

    1. stazzy

      Minäkin kyllä pidän Sylvian joululaulusta, se yllättäen koskettaa ulkosuomalaista. Mutta enimmäkseen viihdyn duurivoittoisten parissa.