Archives

Messuvalmistautumista

Kyllä. Kirjamessuille valmistautuminen on vallan haastavaa.

Joutuu käyttämään kokonaisen iltapäivän pukeutumalla, riisuutumalla, pukeutumalla, vaihtamalla alle ja päälle, kiristämällä ja löysäämällä korsettia.

kaula

Mikä kirjallisuus? Täytyyhän sitä ihmisen tietää, miten pukeutuu. Näköjään mukaan on tylsästi lähdössä paljon mustaa pitsiä. Ja ne kukalliset maiharit. Tällä kertaa laitoin laukkuun heti ensimmäisenä myös pipon ja käsineet. Viime vuonna käsineet päättivät jäädä eteisen pöydälle, mikä Helsingin lokakuisessa kylmyydessä ikävästi kostautui.

Koska aion pitseineni olla vallan katu-uskottava, niin hommaa on vähän tasoitettava matkalaukun kanssa. Se sai uuden takin. Miten niin muka kirjava? Olisitte nähneet ne muut tarjolla olevat kuosit…

kukallinen matkalaukkuKeskiviikkoaamun herätys saattaa olla melko aikainen. Tähtään klo 6.35 junaan. Saa nähdä millainen zombi palaa ensi maanantaina kotiin. Kirjamessuviikonloput eivät ole suorastaan tunnettuja pitkistä levollisista yöunista.

spacer

Kerro kerro Kuvastaja

Hihii, sunnuntain hyvät uutiset tulivat vahvistamaan huhut, joita jo lauantaina somessa liikkui.

Tulen tyttäriä on kuin onkin Kuvastaja-palkinnon tämänvuotisella lyhytlistalla! Suomen Tolkien-seura Kontu ry:n jakama palkinto annetaan vuosittain edellisvuoden parhaalle kotimaiselle fantasiakirjalle. Se jaetaan Helsingin kirjamessuilla, tällä kertaa perjantaina 23.10. klo 18.45. Onpahan syy mennä kurkkimaan palkintojenjakoa.

Kilpakumppanit nimittäin ovat niin kovia, ettei edes malta kunnolla jännittää. Kuvastajan soisin ihan kenelle tahansa.

Kuvastaja-palkinto 2015, lyhytlista:
Maria Carole: Tulen tyttäriä (Osuuskumma)
Jenna Kostet: Lautturi (Robustos)
Silja Susi: Routamieli (Torni kustantamo)
Maria Turtschaninoff: Maresi – Punaisen luostarin kronikoita (Tammi)
Helena Waris: Vuori (Otava)

spacer

Kirjamessuohjelmaa

Pian on taas se aika vuodesta. Lokakuu. Varustaudutaan samppanjalla (ainakin henkisesti), hyvillä kengillä, kahvitarjoilun bongaamisella, mustalla pitsillä ja ööö… karvavuoratulla sukelluspuvulla ulkona oleskelua varten. Niin ja kuulakärkikynällä, jos vaikka sattuu sellainen vahinko, että joku haluaa omistuksen kirjaan.

Kirjamessukausi alkaa. Minä lennähdän (koneen avustuksella) Helsinkiin lokakuun lopulla. Olen jopa esiintymässä messuilla. Kirjamessuilla Ihan Oikealle Lavalle kipuaminen aiheuttaa ajatuksena pikkuisen hyperventilointia, mutta jos sitä vaikka koettaisi näytellä fiksua.

Minut voi siis Helsingin kirjamessuilla bongata seuraavista ohjelmista. Miten musta tuntuu, että tää on jokseenkin tiettyyn aiheeseen painottunutta? Noh, mihinkäs kissa karvoistaan…

Fantasian sankarinaiset
(Osuuskumman, Robustoksen, Haamun ja Reunan yhteisosasto 6e138)
to 22.10. klo 13.00

Kirjailijat Maria Carole ja J.S. Meresmaa käyvät napakan väittelyn siitä, miten nainen voi olla sankari, mikä tekee naisesta sankarillisen ja onko sellainen mahdollista muualla kuin fantasiassa.

Sateenkaaren kirjo
(Kullervo-lava)
pe 23.10. klo 10.15

Sateenkaarikansaa ei ole valettu yhdestä muotista, mutta kirjallisuus pyrkii usein esittämään HLBTQ-hahmot ongelmalähtöisesti. Miten muuten aihetta voisi käsitellä? Millaisia motiiveja kirjailijoilla on sijoittaa sateenkaarihenkilö tarinaansa? Keskustelemassa Maija Haavisto, Maria Carole, Salla Simukka ja Elias Koskimies.

Maria Carole – Tulen tyttäriä
(Louhi-lava)
su 25.10. klo 13.30

Tulen tyttäriä on itsenäinen fantasiaromaani, joka kertoo viihdyttävän tarinan kolmesta tulisieluista naisesta, jotka hakevat osaansa rakkaudesta ja paikkaansa maailmassa. Tulen tyttäriä antaa empimättä naiselle käteen niin miekan kuin puurokauhan. Haastattelijoina KirjaKallion oppilaat.

Minkälainen on hyvä tyttöhahmo?
(Louhi-lava)
su 25.10. klo 14.00

Nuoret tytöt ovat yhä useammin nuortenkirjojen päähenkilöitä. Minkälainen sitten on hyvä tyttöhahmo? Jyräävätkö ”poikatytöt” ja onko kaikissa naishahmoissa ripaus Peppiä? Keskustelussa mukana kirjailijat Paula Noronen, Maria Carole, Iida Sammalisto sekä toimittaja Maria Petterson, opettaja Vesa Linja-Aho ja kirjailija Eppu Nuotio. Haastattelijoina KirjaKallion oppilaat.

Kengät

Joku totesi, että olennaisin kirjamessuvarustus on kauniit kengät. Ne kun ovat lavalla etualalla. Minut siis voi tunnistaa kukallisista maihareista, jotka täyttävät myös “olet koko päivän jaloillasi ilman suurta kärsimystä” -tason vaatimukset.

spacer

Uneksintaa

Nukkuminen on ihmisen paras ajanviete.

Kirjoittajaminä pitää kuitenkin eniten niistä hetkistä, jotka vietän unen ja valveen välimaastossa. Ne ovat vuorokauden parhaita minuutteja. Jos vain kykenen häätämään arjen ongelmat sivuun, voin käyttää ajan tehokkaasti tekstini solmujen selvittämiseen. Silloin aivot ovat tilassa, jossa liika loogisuus ei enää vaivaa. Ne näkevät yhteyksiä ja ovia, jotka siihen hetkeen saakka ovat olleet salattuja.

Silloin otan solmun tarkasteltavaksi lähempää, puhallan siihen muutaman kerran, ja kuin itsestään se lähtee löystymään. Uskomattomimpia ovat ne hetket, joina solmu lopulta aukeaa. Ja silmät siinä samassa. Tuijotan pimeää kattoa. “Niin tietenkin!” Tarina vain valuu kuin vesiputouksesta, dominojonoon laitetaan puuttuvat palat paikalleen. Aiemmat kohdat saavat selityksensä, uudet yhteydet ilmestyvät. Usein ratkaisut ovat melko järjettömiä… ja sen takia enimmäkseen täysin käyttökelpoisia.

Ei, minulla ei ole muistikirjaa sängyn vieressä. Ratkaisuja ei tarvitse muistaa sanasta sanaan. Niiden suunta pysyy mielessä kuitenkin. Sitten voi taas nukkua.

Tässä eräänä yönä, tai oikeastaan aamuna, juuri ennen heräämistä, uneksin ihan oikeasti. Olin saanut tämän nykyisen kässärintekeleen valmiiksi ja sille oli löytynyt kustantaja ja kustannustoimittaja. Kustiksen kanssa istuimme ulkona pöydän ääressä keskustelemassa käsikirjoitukseen tehtävistä muutoksista, kun yhtäkkiä, aivan kasuaalisti totesimme, että kaikki on aika turhaa. Maailmanloppu tulee kuitenkin tänään. Jatkoimme silti kässärin käsittelyä.

Maailmanloppuun liittyivät läheisesti suuret vihreät köynnöskasvit, jotka halusivat täyttää joka paikan. Niitä vastaan kuitenkin saattoi taistella. Ne pelkäsivät maitotuotteita (!!). “Tässä sinulle jogurttia!” SPLÄTSH!

Maanantaina odotin. Maailmanloppu ei tullut. Niinpä jatkoin kässärin solmujen selvittelyä, ja yhden ratkaisun löysin… avaimesta.

IMG_0059

Puu ottaa vallan.

spacer