Elektroniikka-ajasta jäljessä

Tähän maahan on parin viimeisen kuukauden aikana levinnyt uusi asukas. Bongaan yhä useammin miniläppäreitä. Tiedättehän, armaat lukijani, niitä semmoisia 11-12 tuuman näytöllä varustettuja, ultrakeveitä ja pieniä kannettavia tietokoneita.

Olen hämmästellyt niiden suosiota, joka tosin pitkälti selittynee myös keveämmällä hinnalla. Miniläppärin voi saada parilla-kolmellasadalla eurolla. Mutta voiko sellaisella olla oikeasti mukava työskennellä, saati surffata netissä? Useiden mallien näytön resoluutio ei riitä näyttämään nettisivuja koko laajuudessaan, ja näppäimistö tuntuu kovin pieneltä jopa tällaiselle keskikokoiselle naisen kädelle. Mikä taas on ehdottomasti positiivista on se, että muutamissa malleissa on käyttöjärjestelmänä vakiona Linux. Milloin saadaan suuren yleisön käyttöön normaalikokoisia kannettavia Linuxilla..?

Miniläppäreiden suosiota miettiessäni olen pohtinut myös omaa suhdettani elektroniikkaan.

Olen tällä hetkellä vähän "ajastani jäljessä", enkä tiedä onko se tietoinen valinta. Mahtaako kyseessä olla jonkinlainen vastareaktio sille, että kaikki kommunikaatioelektroniikka* pitäisi uusia niin nopeasti, vai olenko yksinkertainen vähärahainen ja nuuka?

Todennäköisesti etenkin jälkimmäistä. Kirjoitan tätä(kin) pian kuusi vuotta vanhalla tietokoneella, joka on ennemminkin raahattava kuin kannettava. Mutta eipä siinä mitään, harvoin minä tätä mukanani kuljetan. Kuusi vuotta on kannettavalle pitkä ikä, mutta minulla on käynyt tuuri: laitteen kanssa ei ole juuri mitään ongelmia, ja Xubuntu käyttöjärjestelmänä on tarpeeksi kevyt wanhukselle. Haaveilen tasaisin väliajoin uudesta tietokoneesta, mutta toistaiseksi minulta ei ole missään vaiheessa irronnut tuhatta euroa moisen hankintaan. Enkä todellakaan viitsi ostaa halvinta mahdollista mallia; haluan, että tuleva laitteenikin ainakin teoriassa voisi elää sen kuusi vuotta.

Puhelimeni ei ole yhtä vanha kuin tietokone, mutta sekin on jotain mallia "mustavalkoinen näyttö, ei kameraa saati musiikkisoitinta". Digikamera on ainakin yhtä vanha kuin puhelin, ja jos jokin laitteeni joutuu eläkkeelle lähiaikoina, se on todennäköisesti juuri kamera.

Päivitän materiaalini "sitten joskus", mutta toistaiseksi en jaksa millään ymmärtää jatkuvaa intoa uuden hankintaan. Miksi pitäisi saada uutta, jos vanhakin kerran toimii? Tuoko uudempi laite poikkeuksetta niin suuria etuja, että niillä voidaan selittää (rahan) kuluttaminen? Kannattaisiko ihmisten ajatella elektroniikka hankkiessaan samalla tavalla kuin laadukkaita vaatteita hankkiessaan: jos kerralla panostaa vähän enemmän ja käsittelee ja hoitaa tuotetta kunnolla, se saattaa kestää vuosikausia... vaikkei olisikaan enää ihan pintamuotia.

(Olenpas minä nyt niin muka-radikaali...)

Kuvituksena toimistohuumoria.


  • Fifi
    Kommentti Lähettäjä: Fifi
    04/04/2009 @ 14:54

    Minä olen nyt viikon ajan surffaillut HP:n Vivienne Tam -miniläppärillä ja olen edelleen vilpittömän tyytyväinen hankintaani. Nettisurffailu luonnistuu yhtä hyvin kuin pöytäkoneellakin, vaikka tietysti sivusta näkyy kerrallaan pienempi osa kuin normaalilla isolla näytöllä. Siitä kuitenkin selviää ahkeralla alaspäin rullaamisella.

    Tekstinkäsittelykin onnistuu, oikoluin mm. kaverini gradun pelkästään tällä pikkukoneella. Toki minä käytän miniläppäriä vain huvi- ja viihdetarkoituksiin; se ei ehkä ole paras valinta ensisijaiseksi työkoneeksi. Vielä en ole päässyt tositoimiin kantamaan minikonetta paikasta toiseen ja surffailemaan kaupungille, mutta odotan innolla kesää ja Aixin kahviloiden ilmaista wifiä.

    Ainoa toistaiseksi huomaamani huono puoli koneessa on, että punaisten näppäimien ja kullanväristen merkkien takia hämärässä tai huonossa valaistuksessa kirjoittaminen on vaikeaa, kun en osaa kymmensormijärjestelmää.

  • Jame
    Kommentti Lähettäjä: Jame
    04/04/2009 @ 15:12

    Olen harkinnut miniläppäriä kakkoskoneeksi. Meillä on yksi läppäri todella isolla näytöllä ja sitä ei tee mieli kanniskella mihinkään. Toiseksi perheessä, jossa on monta yhtäaikaista koneenkäyttäjää olisi tarvetta toiselle koneelle. Meillä läppäristä katsellaan paljon tv:tä (tvkaista on pop) ja silloin kukaan muu ei voi käyttää konetta. Miniläppäriä puolustaisi aidon kannettavuuden lisäksi hinta.

  • Nana Q.
    Kommentti Lähettäjä: Nana Q.
    05/04/2009 @ 20:46

    Olen näpräillyt miehekkeeni miniläppäriä ja tuomio on se, etten oikein tykkää. Pieni on kaunista muttei kovin käytännöllistä, ainakaan tällaiselle, joka kirjoittaa paljon. Mutta ihanan kevythän tuollainen miniläppäri on. Sopii varmasti sellaiselle, joka haluaa aseman kahvilassa tarkastaa mailinsa.

    Itse kyllä kannatan tuota “vähemmän mutta parempaa elektroniikkaa"-ajatustasi. Hankin parisen vuotta sitten uuden tietokoneen, ja satsasin hieman tarpeitani parempaan settiin. Kannatti, sillä nyt kone toimittaa myös telkkarin virkaa ja pyörittää pelejäkin nätisti.

    Elektroniikka tuntuu olevan monelle lähinnä egonjatke: ostetaan usein, paljon ja aina uutta. No, harrastuksensa kullakin, mutta välillä ihmetyttää, onko se kaikki kuitenkaan tarpeellista. Etenkin kun nämä paljon kohutut tuotteiden uudistukset näyttävät olevan lähinnä visuaalisen ilmeen parantelua.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    11/04/2009 @ 12:42

    Kommentteihin vastaaminen on netin puutteessa ollut vähän jäissä, mutta otanpa kiinni.

    Fifi,
    Kiva, että olt kuitenkin omalla kohdallasi huomannut minin näppäräksi. Sinulla siis on nähtävästi tarpeeksi suuri resoluutio siinä näytössä, sillä olen törmännyt sellaisiinkin mineihin, joissa nettisivu ei näy koko leveydeltään…

    Jame,
    Hinta on kyllä ehdoton hyvä puoli, siksipä sitä tuntuu paljon näkevänkin opiskelijoilla.

    Nana,
    Elektroniikassa toimii sama muoti kuin monissa muissakin asioissa: käyttetävyyden sijaan panostetaan uuteen ulkoasuun.

  • Fifi
    Kommentti Lähettäjä: Fifi
    11/04/2009 @ 17:00

    Euh… äkkiä googlettamaan resoluutio!? Siis joo, pikkukoneen näyttö riittää useimmilla sivuilla koko sivun näyttämiseen. Joissain blogeissa oikeanpuoleisesta sivupalkista näkyy vain puolet, mutta puuttuvan puolikkaan pääsee näkemään vierittämällä sivun alareunan harmaan palkin oikeaan reunaan.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!