Entäs sitten ne Ranskan hyvät puolet?

Blogissa tulee usein marmatettua patonginpurijamaan huonoista puolista.

Jotta minusta ei jäisi ihan täydellisen suomalaisen valittajan kuvaa, ajattelin koota tähän muutamia Ranskan plussia, niitä asioita, jotka nyt kuitenkin ovat melkoisen mukavasti. (Asian vierestä, minulle just todettiin taannoisena päivänä, jotta "eikös ranskalaisilla ole semmoinen valittajan maine?" Mitäpä tuohon sanomaan. Ilmeisesti kaikki kansat valittavat kun niikseen tulee.)

1. Luomuruoan kohtuuedullisuus. Ei, en väitä että luomu olisi halpaa, eikä ihan kaikkea pysty luomuna ostamaan, mutta tämmöinen yhden ihmisen palkalla elävä pariskuntakin kykenee hankkimaan yllättävän ison osan ruokavaliostaan luomuna jos niin haluaa. Tai kuten täällä sanotaan, bio:na. Rahavarat varmaan taipuisivat suurempaan prosenttiosaan, mutta tottumusten mukaan tulee välillä nuukailtua. Maito, kananmunat, erilaiset hiutaleet ja jauhot meille kuitenkin ostetaan luomuna käytännössä poikkeuksetta. (Hiutaleiden ja jauhojen kohdalla kyseessä on käytännön tarve: kunnon kaurahiutaleita tai ruisjauhoja ei löydä tavan kaupoista.) Kasviksista ehkä puolet, sen mukaan missä satutaan käymään kaupassa.

Luomuhippikauppoja myös on joka nurkalla, tai vähintään yksi jokaisessa pikkukaupungissakin. Meillä lähimpään on matkaa alle kilometri. Osa liikkeistä on yksityisiä, osa, kuten tämä meidän lähihippikauppamme, ketjuuntuneita. Ketjuuntumisesta voidaan olla monta mieltä, mutta ainakin se mahdollistaa kuluttajahintojen tuomisen vähän siedettävämmälle tasolle.

Itseasiassa Ranskan luomutuotanto ei tällä hetkellä kykene vastaamaan lähellekään kysyntään, joten iso osa tuodaan ulkomailta. Luomulihaa ei tarvitse etsiä (kuten ilmeisesti Suomessa paikoin on hankaluutena), ja kaikkiin luomuvihannesrinkeihin on vuoden -kahden jonot. Pitäisikin ilmoittautua paikallisen jonotuslistalle...

2. Ilmasto. Ok, nyt 800 kilsaa etelämmäksi siirryttyäni tämä on vielä näkyvämpi edistys. Tehän halusitte tietää, että ollaan lokakuussa, ja päivisin lämpötilat kipuavat +25 asteeseen. Viikonloppusin nuo viereiset hiekkarannat ovat täynnä auringonpalvojia, ihan uimapuvuissa. Tosin, intiaanikesä tämä, normaalisti lienee syksyisempää.

Mutta noin ylipäätään, minä en kaipaa ollenkaan Suomen pitkää, pimeää ja lumista talvea. Kun on niin paljon lunta, että, oppimani hyvin poliittisesti korrektin sanonnan mukaan vitunkarvat hankea viistävät, se ei enää ole minun kelini. En myöskään kaipaa pakkasessa jäätyviä silmäripsiä tai kohmeisia varpaita kolmen villasukkakerroksen alla.

Palataan aiheeseen ensi kesänä kun tukehdun helteeseen...

3. Helppo matkustaminen. Vaikka junat osaavat olla halutessaan kalliita, niin ainakin "kaikkialle" Keski-Eurooppaan on lyhyt matka. Minä en Strasbourgissa asuessani oikein koskaan oikeasti tottunut siihen, että polkupyörällä pääsi Saksaan. Täällä ollaan tunnin junamatkan päässä Italian rajalta (ja se tunti menee pikku-tuktukissa joka pysähtyy jokaisella asemalla). Ei edes tarvitse yöjunaa jos haluaa Espanjaan. Sitten kun joku vielä antaisi yhdistelmän lomia ja rahavaroja matkustamiseen, niin mikäpä olisi reissatessa.

(Jos joku haluaa tulla nukkumaan meidän suklaanruskealle vuodesohvalle, kerrottakoon, että Nizzassa on lentokenttä, jonne pääsee Suomesta jopa suoraan.)

4. Ei liene myöskään kovin kansanterveyspoliittisesti korrektia lisätä listaan alkoholin halpaa hintaa. Mutta oikeasti, minä saan sydämentykytyksiä joka kerta Suomessa S-marketin kaljahyllyllä. Kyllä, kolmen euron viinipullot (jos haluaa luomua, niin 3,80, Cellier des Dauphins) ja viiden euron olutpackit voivat käydä maksan päälle, mutta silti on kivaa ettei tarvitse itseään perikatoon juoda jos joskus humalan haluaa.

Mistä tuli mieleeni, että ravintoloitsijat taitavat tehdä melkoisen tilin täällä, sillä ravintolassa tuoppi maksaa käytännössä saman kuin Suomessa, vaikka sisäänostohinnan pitää olla paljon matalampi.

5. Opiskelumahdollisuuksien paljouden näen hyvänä asiana. Ranskan koululaitoksesta voidaan olla montaa mieltä, eikä systeemi minun mielestäni pohjimmiltaan kovin hyvin toimikaan. Hörähdin, kun luin viikko takaperin lehdestä Nizzan yliopiston suunnitelmista lisätä valintakokeellisia ja rajoitetun opiskelijamäärän linjoja. Jo oli joku opiskelijajärjestö ärähtänyt siitä, kuinka yritetään tehdä eliittiyliopistoa. Minä kun en suomalaisena osaa nähdä mitään pahaa siinä, että yliopisto haluaa edes pikkuisen karsia, pois ne, joilla ei ole tippaakaan motivaatiota eikä kykyjä opiskeluun.

Mutta kivaa on se, että korkeakoulutasolla tarjontaa on paljon, ja usein tarjotut opinnot ovat varsin spesifejä. Suomessa ongelmana on se, että koulutetaan yleisosaajia, joilla ei sitten ole tarpeeksi minkään tietyn alan tuntemusta. Kyllä, työskennellessä oppii, mutta silti on välillä kiva saada jo opiskeluvaiheessa konkreettisia välineitä alalla työskentelemiseen.

Jos siis haluat töskennellä esim. myynti-ihmisenä luksusjahtien seassa, kyllä, sinulle löytyy siihen valmentava koulutus. Vaikeampaa onkin sitten tietää, jotta mitä haluaisi.

Kröhöm. Tässä vaiheessa kurkkuani kuivaa, joten siirryn kahden euron valkkarilasilliseni seuraan. Jatkoa seuraa ehkä joku päivä, jos keksin, onko täällä vielä muita kivoja asioita.

Mitä asoita muut ulkosuomalaiset arvostavat uudessa kotimaassaan?

  • Kommentti Lähettäjä:
    05/10/2009 @ 08:42

    Totta toriset! Olimme Pariisissa syyskuun alussa, ja nautimme hellepäivistä ja ah, niin ihanista lämpimistä illoista. Kulttuurishokkihan siitä seurasi, kun palasi Suomeen. Ensinnäkin tuntui, ettei ihmisiä ollut missään, oli tosi kylmää ja sitten vielä aikaisin pimeää. Pikkuhiljaa siihen kuitenkin tottuu. Laitetaan kynttilöitä sisälle, kääriydytään vilttiin ja kaivetaan esiin kaikki mukavat ihmiset, joiden kanssa viihtyy. Hiljaa satelevassa lumessa on oma tunnelmansa, sanoinkuvaamaton. Mutta uskon, että jos pidemmän aikaa on lämpimämmässä ilmanalassa, ei vaihto kaamokseen paljoa houkuttele. Oiva muuten tuo sinun poliittisesti korrekti ilmaus :D

  • Vendaval
    Kommentti Lähettäjä: Vendaval
    05/10/2009 @ 15:15

    Aika paljon myös arvostan jo noita listaamiasi asioita, kuten aurinkoa ja halpaa viiniä :)No, yleensäkin edullinen ruoka on aika iso plussa, kun palkat ovat mitä ovat..

    Olen aina ollut ns yökyöpeli ja musta on ihanaa, että voin arki-iltana vielä kymmenen aikaan soittaa kavereille ja lähteä yhdelle tai haukkaamaan jotain iltapalaa ulos. Pikkuasioista stressaaminen ei kuuluu täkäläisiin tapoihin ja mullakin alkaa olla aika unohtunut tapa.

  • Jame
    Kommentti Lähettäjä: Jame
    05/10/2009 @ 17:58

    Kohteliaisuutta ja ystävällisyyttä. Ihan sama oli se aitoa tai ei - elämä on paljon miellyttävämpää kun ollaan edes nännäisesti ystävällisiä kuin “aito ja rehellinen epäystävällisyys".

    Hyvää ruokaa ja juomaa, johon on varaa myös arkena.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    05/10/2009 @ 20:39

    Samantyyppisiä asioita siis monilla…

  • airelle
    Kommentti Lähettäjä: airelle
    05/10/2009 @ 21:00

    kuten muutkin, arvostan ennen kaikkea ilmastoa. Hesan pitkä pimeä syksy ja vetinen talvi ei todellakaan enää jaksa innostaa. samaten ihmisten lähestyttäväisyys ja ystävällisyys, tekosellainenkin, tekee elämästä mukavampaa, vaikka samalla pitää oppia siihen, ettei kaikkien rehellisyyteen ja luotettavuuteen tarvitse luottaa.

  • Fifi
    Kommentti Lähettäjä: Fifi
    07/10/2009 @ 15:45

    Provencessa asuessa tietysti sää on se ensimmâinen ilonaihe. Intiaanikesää ei taida parhaillaan Suomessa olla…

    Viinin edullisuus aiheuttaa meillä jänniä reaktioita: kaupassa E. kehottaa minua hakemaan hyllystä jonkin edullisen viinin. Minulle 5-6 euroa viinistä on edullinen hinta, kun taas E:n mielestä yli 3 euroa viinistä on aivan liikaa. Jos Alkosta saisi hyvänmakuista roséta kolmella eurolla, minä varmaan joisin Suomessa viiniä joka päivä…!

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    08/10/2009 @ 09:05

    Joo, se on kyllä jännä, miten sitä tottuu halpaan hintaan. Muistan kerran miettineeni, raaskisinko maksaa luomuviinistä seitsemäâ euroa. Litran pullosta :D

  • Johanna
    Kommentti Lähettäjä: Johanna
    08/10/2009 @ 16:42

    Mina olen asunut 24sta vuodesta vain 10 Suomessa joten minulla taitaa menna nama asiat hieman vaarinpain.

    Vaikka arvostankin jokaisen kotimaani eri asioita, niin esimerkiksi Hollannista tykkaan siksi, etta se on niin elainystavallinen. Koiran voi ottaa mukaan mihin kauppaan tai ravintolaan tahansa. Taalla Englannissa se ei kay painsa, mutta taalla arvostan taas sita, etta asian osaajia kuunnellaan ja annetaan mahdollisuus. Vaikka moni asia on taalla hieman vaarinpain, niin elamisen helppous (kielellisesti yms) on plussaa.

    Suomesta taas kaipaan ruisleipaa ja muita ruoka juttuja, esim myos suklaa yms yms, vaikka se onkin kallista. Kesalomat mokilla on vuoden kohokohta ja luonnon kauneus keskikesalla lyo joka kerta pain nassua kun siella pain maailmaa vierailen.

    Ei tama ulkosuomalaisen elama helppoa ole, mutta rikasta siina mielessa etta voi vertailla eri paikkoja joissa on asunut ja etta osaa sopeutua eri maiden olosuhteisiin.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    08/10/2009 @ 17:03

    Tohon kesäluonnon kauneuteen kyllä yhdyn täysin. Ja sekin vielä, miten ihanaa on kerätä voimia yöttömästä yöstä :)

  • Pupuce
    Kommentti Lähettäjä: Pupuce
    11/12/2009 @ 11:30

    Näin Suomessa ollessa on helpompi vastata tähän. ;)

    Provencen aurinko ja ilmasto ovat voittavat Suomen pitkän talven pimeyden ja nykyisen loskasään. Tosin Suomen keää ei kyllä voita mikään.

    Ranskalainen kohteliaisuus vaikkakin onkin joskus teennäistä, mutta miusta on kivempi, että toiset ihmiset pitävät siulle ovea auki, tarjoavat huomaavaisesti kaikkea ruokapöydässä eivätkä vain ota itsekkäästi itselleen, kadunvilinässä kuuluu aina jostain “pardon” eikä vain epäämääräistä muminaa, jos joku tönäisee jne.

    Ranskalainen keskustelukulttuuri sopii miulle paremmin kuin suomalainen. En kestä enää suomalaisia tuppisuita enkä jaksa enää keksiä tikusta asiaa, jos toiselta ei tule juttua.

    Ranskalainen keskipalkka on noin puolet huonompi kuin vastaava suomalainen (aika mutua…Stazzy, korjaa jos tiiät paremmin), mutta suomalaiset ovat miusta naurettavan pihejä.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    14/12/2009 @ 10:15

    Keskipalkasta en osaa sanoa, mutta Ranskan palkkoja ei kovin suuriksi väitetä..

    Ja ilmasto voittaa toisaan Suomen.. ainakin silloin kun ei ole liian kuuma.

  • Poulette
    Kommentti Lähettäjä: Poulette
    02/01/2010 @ 15:46

    Kun villasukan teko alkoi tympimään, löysin hetken netissä surffattuani kyseisen blogin. Mukava sadepäivän piristys ja luulen, että viivyn sivuilla useamman kuin yhden teekupposen verran.
    Olen syntyjäni suomalainen, mutta asunut maailmalla jo pidempään. Elämäni rankimmat muistot liittyvät savolaiseen pikku kaupunkiin joiden asukkaille avoimuuteni ja erilainen aksenttini olivat oiva syy olla hyväksymättä minua joukkoon. Toisin on Ranskassa, jossa minut otettiin avosylin vastaan. Sisäinen minäni löysi kaltaisensa kommunikoijat ja sosiaalisuuden tarpeeni tuli tyydytetyksi. Kunnioitan suuresti täkäläisten lojaalisuutta kanssa ihmisiään kohtaan ja minusta on ihanaa että täällä lähimmäisten auttaminen on oikeus eikä rikos. Olen muuttamassa todennäköisesti Suomeen vajaan vuoden päästä ja minua huolettaa jo nyt kuinka mahdan sopeutua suomalaiseen välinpitämättömyyteen.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    02/01/2010 @ 22:39

    Kyllä sitä melkoisen monesta paikasta löytää ihmisiä jotka ottvat avosylin vastaan kun itse lähtee liikkeelle avoimin sydämin. Miksei siis Suomestakin.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!