"Elle a deux passions : moutons et dormir."

Koska on ihmisiä joilla on mahdollisuus viettää satunnaisesti elämästään lähes kuukausi Intiassa, tarvitaan toisia ihmisiä jotka hoitavat ensimmäisten ihmisten kissoja.

Meillä on siis reilun kolmen viikon ajan seuranamme karvainen, pyöreä ja suippokorvainen eläin, joka tottelee nimeä Paf. Paf le Chat. Ensimmäinen aamupäivä meni omassa kopissa lojuen, mutta kun nälkä ja leikinhalu iskevät, kissastakin katoaa arkuus. Tosin, L. on paljon pelottavampi kuin minä. Liian iso ja tekee liian äkknäisiä liikkeitä. Eikä edes tajua rapsuttaa korvan takaa juuri silloin kun pitäisi.

Mäh, mitä tuut kameras kaa häirittemään
mun ja aamutossun syvällisiä keskusteluja.

Nälkä! Viimeksi söin ainakin puoli tuntia sitten.

Päätin myös tehdä elämäni ensimmäisen videopostauksen. Näätte maailman toimivinta kameratyöskentelyä ja epämääräistä selostusta otsikolla "Näin juoksutetaan kissaa." Niin, ja oranssit pyjamahousut ja huonon valaistuksen. Tulos on ihan kamala, mutta menkööt. Häpeän joskus toiste. Seuraavalla kerralla sitten käytän ihan oikeaa videokameraa kun kerran sellainenkin tästä huushollista löytyy.