Sisäkompostointia matoystävien avulla

Minä taannoin päätin kirjoittaa kompostoinnista, joutaahan tuota. Toivon, että lukijani ovat sen verran yleissivistyneitä, ettei itsestäänselvyyksiä tarvitse toistaa, mm. luiden ja kananmunankuorien sopimattomuudesta hommaan, aiheen painopiste on tänään vähän toisaalla.

Eli, kuinka kompostoida kun ei voi kompostoida?

Suomessa biojätteen erittely onnistuu kaupungeissa yleensä mainiosti, ja jos on omaa pihaa, niin kompostorin saa helposti johonkin nurkkaan. Kaikissa pitäjissä biojätteen erittelyä ei kuitenkaan ole järjestetty, ulkomaista puhumattamaan, ja kerrostaloasujan pihatila on usein varsin kelpaamaton moisiin hommiin.

Avuksi voi ottaa sisäkompostin, joka asiaan tutustuneiden mukaan on ihan hajuton vaihtoehto. Ranskankielisessä maailmassa sisäkomposti kulkee nimellä lobricompost tai vermicompost, suomeksi voisi sanoa ihan yksinkertaisesti matokomposti. Ideana on siis tehdä yksikertainen komposti, johon laitetaan matoja. Madot syövät ruoanjätteet, ja tuottavat vastineeksi nestettä, joka kelpaa kasviravinteeksi. Matokompostista ei siis saa multaa kasveille, se on hankittava perinteisistä komposteista.

Matokomposti ei haise, mutta se täytyy tietenkin pitää kunnossa ja madot hyvissä voimissa, jotta komposti toimisi haluttuun tapaan. Matokompostin voi ostaa, linkkejä lopussa, mutta ensin siihen, kuinka moisen voi tehdä itse.

1) Tee kompostiastia
Malleja on monia, mutta yksinkertaisin syntyy vanhasta kannellisesta 50 - 80 litran muoviroskiksesta. Sen pohjalle, noin 10 - 15 sentin korkeuteen asetetaan rei'itetty levy. Nesteen pitää nimittäin valua johonkin, mutta madot eivät osaa uida. (Tosin, sitten pitää kehittää jonkinlainen systeemi, jolla nesteen saa talteen, kaikenlaiset piirrokset otetaan vastaan.)

Homma hoituu myös kahdella tai kolmella muovilaatikolla, semmoisilla joissa Ikean mainoksissa säilytetään lasten leluja. Laatikoiden pohjiin pistellään madonmentäviä reikiä, alimmainen säästäen toki, täytetään laatikot kompostiaineksella ja madoilla (paitsi se alimmainen), ja avot!

2) Etsi kasa pääosan esittäjiä.
Matokompostiin tarvitaan matoja. Mieluiten kahta lajia, sillä jokaisella matolajilla on erilaiset makumieltymykset. Sanotaan, että parhaita matoja ovat punaiset Eisenia foetida -madot, eli tunkiolierot ja ranskalaisten sivujen mukaan "kalifornianmadot", eli Eisenia endreï -lajike. Käsittääkseni kastemato (Lumbricus terrestis) ei oikein pärjää joukossa, se pitää enemmän savisesta maasta.

Matoja, tunkiolieroja siis lähinnä, tarvitaan alussa noin tuplasti päivittäin kompostoitavaksi haluttavan jätteen painosta, minimissään noin 500 gr. Halukkaat voivat mennä ihan vain kaivelemaan tunkioita tai naapurin kompostia, mutta madoille voi rakentaa myös matoansan.
Matoansaan tarvitaan sanko, jonka kylkiin tehdään reikiä. Sanko täytetään käytetyillä kahvinpuruilla (madot rakastavat kahvinpuruja!), haudataan sopivaan kohtaan esimerkiksi tunkion lähettyville, ja asetetaan päälle kansi jotta sisään ei sada. Ja sitten odotellaan 2-3 viikkoa.

3) Kokoa komposti.
Kastele kanamunankennopahvia tai sanomalehden paloja kunnes ne muuttuvat vallan kosteiksi. Purista irti ylimääräinen vesi, ja aseta pahvimössö kompostin pohjalle. Laske madot päälle, ja anna niiden piiloutua mössöön. Lisää päälle puolivalmista kompostia, jotta madot tuntevat olonsa mukavaksi ja vähän kompostoitavaa ainesta. Ensimmäiset pari-kolme viikkoa madot syövät vähemmän, keskittyen puolivalmiiseen kompostiin, joten älä lisää liikaa ruoantähteitä, ethän toki halua hometta kompostiisi.

4) Kompostin hoito.
Madot arvostavat lämmintä, ja ovat parhaimmillaan +15C - +25C -asteessa. Eli jos lämpimällä nostat kompostisi ulos, siirrä se sisään ilman viiletessä. Madot arvostavat myös pimeää, eli tumma astia on paras.

Kompostimadot ovat herkkusuita, ja saattavat syödä jopa puolitoista - kaksi kertaa oman painonsa päivässä. Jos siis lähdet lomalle, pyydä jotakuta tuttavaa syöttämään matojasi. Nekin ovat eläimiä, eivätkä elä pelkillä toiveilla.

Madot eivät pidä lihasta eivätkä ole erityisen innoissaan maitotuotteista, joten matokomposti on kasvissyöjä. Sekaan kannattaa laittaa satunnaisesti myös kahvinpuruja työläisten iloksi, ja leikeltyjä kanamunankennon, aaltopahvin tai sanomalehden paloja, jotka imevät kosteutta, tuottavat hiiltä ja toimivat leikkipaikkoina maidoille.

- - -
Linkkejä valmiin matokompostin ostamiseen:
Can-O-Worms, Wormcity, Worm-A-Roo.

Kuvalähde : compostage.info
Lähteet:
compostage.info
WormWoman
La magie des cours arrière
Matokomposti keittiöön

  • astird
    Kommentti Lähettäjä: astird
    08/05/2009 @ 02:20

    mahtavaa, juuri tasta halusinkin lukea! vielakohan kannattaisi kotikompostoida ennen muuttoa… Mitahan tolle kompostille voi tehda kun muuttaa maasta? Antaa naapurille?

    Kylla biojatteen laittaminen sekajatteeseen tekee niin pahaa etta taidan ottaa selvaa etta oisko taalla joku fiksumpi vaihtoehto tarjolla jos ei pieneen asuntoon kuitenkaan halua kompostia. Tai sitten hankin tuollaisen kompostin, aika simppelilta vaikuttaa meinaan. kesan sita vois pitaa vaikka ulkona.

  • Midinetti
    Kommentti Lähettäjä: Midinetti
    08/05/2009 @ 07:55

    Mä olen just tänä kesänä perustamassa biokompostia tuonne ulos ja täytyy kyllä tunnustaa, että sisäkomposti matoineen oli mulle ihan uutta asiaa :D.

    Jostain syystä matoja kuhisevan pöntön pitäminen sisätiloissa aiheuttaa mussa kuitenkin vilunväreitä, vaikkei se periaatteessa ole sen ällömpää kuin lemuavan laskiämpärin säilöminen nurkassakaan.

    Vielä kun joku keksisi järkevän keinon omakotitalouksien metallijätteen ja lasin erottelulle ja säilytykselle… hiiret taitaa rakastaa mun peltipurkkikasaa tuolla piharakennuksessa <3.

  • Johanna
    Kommentti Lähettäjä: Johanna
    08/05/2009 @ 14:54

    Voi miten hauska idea :D

    Repesin aika hyvin tuolle Astirdin kysymykselle, että mihin sen voi laittaa jos muuttaa maasta. Perintömatokomposti :D

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    08/05/2009 @ 15:10

    Astird,
    viet mukanasi :D Siinä oliskin sitten ihmeteltävää rajaviranomaisille. “Matoja tässä vaan kuljetellaan, ja kompostoituvaa ainesta. Saatte tonkaista jos mieli tekee.”

    Niitä on muuten käsittääkseni olemassa myös eristettyjä versioita (tai sellaisen voi tehdä esim. styrox-laatikoista), eli sietävät vaikka lämpötila laskisikin öisin alle 15 asteen.

    Midinetti,
    Se on kyllä ihan totta, että monille idea madoista sisällä on inho… mutta pitäväthän nuo lemmikkeinä hämähäkkejä ja käärmeitäkin. Niin, ja musta kissanheikkalaatikko on vähintään yhtä allö! :D

    Johanna,
    Isaltä pojalle ;)

  • astird
    Kommentti Lähettäjä: astird
    08/05/2009 @ 18:06

    joo, kissojen, huonekalujen ja vauvan lisaksi haluamme tuoda maahan kompostin :D
    Voi olla etta hymy hyytyis rajalla yhdella jos toisellakin.

    Taalla ei kesalla edes yolampotila mene alle 15 asteen, eli varmaan jostain toukokuun lopusta syyskuun alkuun voisi pitaa matoja parvekkeella.

  • Stello
    Kommentti Lähettäjä: Stello
    09/05/2009 @ 00:51

    Muakin vahan allottaa ajatus madoista kotona - ja lisaksi huolestuttaisi myos niiden matoparkojen hyvinvointi, etta tulisiko aiheutettua liikalihavuutta, anorexiaa tai muita ongelmia :o

    Ma olen yrittanyt kotilobbausta, etta hankittaisiin sellainen multakomposti takapuutarhaan, mutta toistaiseksi sinne nakyy kertyvan vain lisaa moottoripyoranpuolikkaita. Meilla on tosin siella puutarhan peralla matala muurattu aita, jonka takana on korkeampi aita, ja niiden valiin jaa n. metrin verran tilaa, joka ei kai virallisesti kuulu kenellekaan. Ollaan taytetty sita laakerinlehtipuun oksilla (puuta trimmatessa), ruoholla (nurtsinleikkuria tyhjentaessa), ja satunnaisilla biojatteilla.. Se on kylla ollut niiden oksien takia liian ‘ilmava’, ollakseen ihan oikea komposti, mutta vuosien mittaan sinnekin on muodostunut jo sen verran multakerrosta, etta viime kesana siella kasvoi perunaa (istuttamatta - oltiin viskattu sinne perunankuoria!) =D

  • Julia
    Kommentti Lähettäjä: Julia
    09/05/2009 @ 14:51

    Aika hurjalta kuulostaa, itse en ollut tuollaisesta kuullutkaan. Muakin jotenkin ällöttäisi pitää matoja kuhisevaa purkkia asunnossani, onneksi meillä on taloyhtiön oma komposti joka levitetään kukkapenkkeihin kesäisin :) En “ihan” luota YTV:n biojätteisiin kun vähän väliä kuulee miten niitä kipataan sekajätteen joukkoon lie mistä syistä.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    09/05/2009 @ 17:02

    Se on kyllä hyvä jos on jonkinlaista takapihaa tai talonyhtiön kompostia. On edes teoreettinen mahdollisuus saada biojätteensä johonkin. Mä mietin kanssa, että mitenkähän sen tietää ovatko madot nälkäisiä :)

  • sirokko
    Kommentti Lähettäjä: sirokko
    11/05/2009 @ 11:51

    No vihdoinkin sain kommenttilootan auki!
    Aika hurjaa… kuvittelen nyt lähteväni kompostini kanssa matkalle, joutuvatkohan matoparat karanteeniin.. pitäisikö perustaa kompostihoitola.
    Perintökomposti-ideakin on hyvä, jos ei ole muuta testamentattavaa niin ainakin se komposti.
    Tällä puolen oltaisiin ihan tyytyväisiä, jos oppisivat edes keräämään ne lajittelemattomat jätteet.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    19/05/2009 @ 00:26

    Kompostihoitola on tulevaisuuden ammatti!
    Perustan sellaisen sitten samalla kun perustan lammas-ja-vuohi-nurmikonleikkuu-firmani.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!