Näy!

Kemikaalikimaran tämänpäiväinen kirjoitus muistutti minuakin aiheesta, joka on jo pidempään pyörinyt takaraivossa: heijastimista. Kun minä olin lapsi, heijastimia jaettiin joka kissanristiäisissä, meillä oli ainakin sokosheijastimia, oravaheijastimia ja poliisiheijastin. Niitä kovia ja kolisevia tietysti.

Sitten jossakin vaiheessa tulivat markkinoille pehmoheijastimet, voi miten mukavia käyttää..! Vaikka roikkuva heijastin aina välillä tahtookin tarttua johonkin ja sen myötä kadota.

Sitten muutin Ranskaan ja unohdin koko asian... kunnes sain auton käyttööni ja näkökulman ratin taakse.

Mutta kun minä liikun vain kaupungissa...

Yllättävän yleinen harhaluulo on, ettei kaupungissa katuvalojen alla tarvitse heijastinta, kyllähän ne valot valaisevat. VÄÄRIN! Kaupungissakin on paljon pimeämpiä paikkoja, etenkin kostealla kelillä asfalli syö valon, vastaantulevien autojen lyhdyt häikäisevät, liikennevalot ja kauppojen valokyltit toimivat ylimääräisenä visuaalisena ärsykkeenä. Ja sitäpaitsi huolellisenkin autoilijan huomiokyky on vain rajattu. Heijastimeton jalankulkija pikkusateessa näkyy yhtä hyvin kuin satunnainen roskapönttö kadun varressa. Eli siis vaaratilanteessa liian myöhään.

Tässä maassa heijastimet ovat melkoisen tuntematon käsite, eli siis "näkymättömiä tonttuja" tuuppaa eteen lähes päivittäin. Kun sitten vielä täkäläisen tavan mukaan hypätään eteen pakettiauton takaa tai kävellään punaisia päin, saa olla melekoisen usein sydän kurkussa.

Minä en halua runnella jalankulkijaa Méganella vaikka tonttu kuinka kulkisi punaisia päin.

"Se on keltainen, se on ruma, mutta se voi pelastaa henkiä."

Pyöräilijöiden keskuudessa sen sijaan on tapahtunut edistystä. Kun reilu vuosi takaperin autoihin määrättiin pakolliseksi turvaliivi, lakiin tuli myös pykälä pyöräilijöille: Liivi on pakollinen taajaman ulkopuolella liikkuvilla. Ihastuttavan moni, niin pyöräilijä kuin skootteristi, on ottanut sen käyttöön myös taajamassa. Ei ehkä kovin äärimmäinen muotiaksesuaari, mutta näkyy.

Käsityötaitoisille sen sijaan on nykyään tarjolla normit täyttäviä heijastinmateriaaleja (esim. 3M Scotchlite™), joista kuvittelisi saavan aikaan vaikka mitä. Mites pari ruusuketta talvitakin hihoihin tai niitti-heijastin-härpäke käsilaukkuun? Heijastintarrat korkokenkien korkoihin ja repun olkaimiin?

Mikä lienee hauskin heijastinidea?

Itse tilasin heijastimen Joulupukin paketissa, mutta kommettilaatikkoon saa jättää ehdotuksia ja linkkejä hauskoista heijastimista, tai vaikka esitellä omansa. Ihan nimellisesti haastan heijastimensa esittelemään Heijastuspinnan Marian (mitäs olet blogisi nimen valinnut ;D), MouMoun Jyväskylän pimeydestä ja Mari Koon miedosti marinoituna.

Lue aiheesta myös tämä MTV3 Helmin artikkeli ja muista näkyä, myös katuvalojen alla!

[Kuva: Ronwalf, tällä lisenssillä.]

  • Fifi
    Kommentti Lähettäjä: Fifi
    09/12/2009 @ 22:08

    Minä olen erityisen mieltynyt pieniin pehmoeläimiin, jotka on kokonaan valmistettu harmaasta heijastinkankaasta (siis siitä samasta, josta on tehty esim. turvaliivin harmaat heijastavat raidat). Kilpikonna roikkuu erään käsilaukun kyljessä ja nalle toppatakin helmassa. Niitähän on saatavana vaikka missä eläinhahmoissa: hevonen, koira, dinosaurus… Ainakin näkyvät autonvaloissa, testattu on!

    Ranskassa ei tosiaan heijastimen käyttö ole mitenkään yleistä. Annoin muutama vuosi sitten E:lle joululahjaksi Aarikan kissaheijastimen, eikä E:llä ollut aavistustakaan, mikä heijastin edes on! Kun selitin, että pimeässä kävellessä auton valot osuvat siihen ja se näkyy kirkkaasti, sain vastaukseksi, että enhän minä kävele pimeässä, vaan normaalisti iltaisin kaupungin keskustassa. Pitäisi joskus käskeä E. pimeässä autonrattiin katsomaan, miltä minä näytän katua ylittäessäni heijastimen kanssa ja ilman sitä. Josko vaikka mieli muuttuisi.

  • Maria
    Kommentti Lähettäjä: Maria
    09/12/2009 @ 23:25

    Hihih, mulla ei ole ollut heijastinta varmaan kahteen talveen, ja olenin miettinyt, että pitäisi sellainen kyllä hankkia! En vaan tosiaan tiedä millaista ratkaisua sitten. Ehkäpä tsemppaan, skarppaan ja esittelen sen sitten! x)

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    10/12/2009 @ 08:38

    Maria!
    Tsot tsot, olisi aika. Säkin kun pukeudut yleensä niin värikkäästi, että pimeässä ei varmasti juuri näy. :)

    Fifi,
    joo, “shokkihoito” joskus parasta. Siitä vain testaamaan näkyvyyttä.

  • pinea
    Kommentti Lähettäjä: pinea
    10/12/2009 @ 08:58

    Hyvä kirjoitus! Kiinnitin samaan huomiota, kun hyvin valaistulla bulevardilla auton eteen hyppäsi kaunis täysmustiin pukeutunut tummatukkainen neitonen… Ei häntä ihan heti huomannut.

    Hauskahan se olisi, jos laittaisi vaikka takin helmaan tai hihansuihin leveän heijastinnauhan! Vielä kun niitä saisi nättejä… Tai, heijastinkankaasta tehty kauppakassi! :D Se voisi olla aika vinkeä!

  • Anja
    Kommentti Lähettäjä: Anja
    10/12/2009 @ 10:26

    Hieno haaste!
    Heitin sen myös Kemikaalikimaran lukijoille.

    http://kemikaalikimara.blogspot.com/2009/12/nay-heijastinhaaste.html

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    10/12/2009 @ 11:33

    Pinea,
    on vaikeaa tajuta, että auto ei näe jalankulkijaa yhtä hyvin kuin jalankulkija näkee auton.

    Anja,
    Kah, käynpäs katsomassa :D

  • MouMou
    Kommentti Lähettäjä: MouMou
    10/12/2009 @ 16:27

    Jee, kiitos haasteesta!:) Mulla onkin tosi suloinen heijastin. Esittelen sen heti, kun selviän eilisistä pikkujouluista… Krhm.

  • Lottis
    Kommentti Lähettäjä: Lottis
    10/12/2009 @ 21:26

    Turun Sanomissa oli hiljattain juttua ja mainosta heijastimista. Artikkelissa todettiin, että heijastimet kuluvat käytössä, ja ne olisi hyvä vaihtaa kerran vuodessa. Mitä kolhiintunemmaksi heijastin tulee, sitä huonommin se lopulta heijastaa valoa.
    Niitä eläimen mallisia, kankaisia heijastimia ei suositeltu käytettäväksi, toimivat testin mukaan varsin huonosti esim. koviin heijastimiin verrattuna.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    11/12/2009 @ 10:53

    Se “kangasheijastimien” teho riippuu todella pajon siitä, mistä materiaalista ne on tehty. Jos se on esim. samaa kuin käytetään työvaatteissa, heijastaa oivasti. Jotkut taas ovat melko surkeita. Ostaessa kannattaakin olla tarkkana.

  • Kommentti Lähettäjä:
    11/12/2009 @ 21:22

    Heijastimettomat pimeässä hiippailijat ahistavat tätäkin pahaa yksityisautoilijaa! Viime viikkojen kosteanpimeän keleillä on muutaman kerran henki kurkussa tullut huomattua muudankin jaloinhipsijä viime tingassa ja öbaut seisty jarrun päällä. Lasten vaatteissa luojankiitos on vakiona hyvät heijastimet mutta aikuiset on ihan eri luku. Itellä on vapaa-ajalla jalkaliikkuessa yleensä aina selässä reppu, jonka pinta-alasta yli puolet on heijastavaa kangasta (kiitos työpaikan, logoista viis).

    Tollanen himmeenhopeenharmaa kangas on aika stylinkiä, eiks siitä vois askarrella tyylidaameille leveitä vöitä talvitakin päälle tai näitä nousussa olevia nilkkaimia?

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    12/12/2009 @ 19:48

    Sitten kun nää himmeenhopeenharmaat heijastusvälineet vielä saataisiin hooetämmille myyntiin, niin johan alkaisi liikenneturva parata.

  • Mari Koo
    Kommentti Lähettäjä: Mari Koo
    14/12/2009 @ 10:04

    Dodii, heijastinhaaste kirjoitettu Kulutusjuhlaan: http://kulutusjuhla.fi/2009/12/heijastimissa-ei-kannata-pihtailla/

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    14/12/2009 @ 10:47

    Ha! Kiitokset, käyn tutkailemassa…

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!