"Elle a deux passions : moutons et dormir." - Ulkosavolainen blogi Ranskasta

Jos tämän maan kaupunkikuvasta haluaa löytää jotain tyypillistäkin tyypillisempää, niin listaan voi lisätä esimerkiksi vihreät vilkkuvat ristit. Niiden avulla suunnistetaan farmaseutin pakeille, eli apoteekkiin. Ja sissus että ranskalaiset sitten vissiin sairastavatkin, sillä apoteekkeja tuntuu olevan ihan jokaisessa kadunkulmassa. Meidän pikkukaupunkimme keskustassa on kolme, kaikki samassa korttelissa.

Apteekkia ei siis ole vaikea löytää, ja ristin perusteella tietää myös onko se auki: valoja ei nimittäin vilkutella, jos ovet ovat lukossa. Sunnuntaisin ja muina pyhäpäivinä kaupunkikuva on siis paljon rauhaisampi.

Mutta kaikenlaista ne vilkuttelevatkin. Nykymallisiin risteihin on kehitelty ties mitä kuvioita, tekstejä ja kellonaikoja, eikä yksikään kyltti tunnu olevan ihan toisen kaltainen. Satunnaisen havainnoitsijan mielessä onkin siis jo pitkän aikaa pyörinyt yksi olennainen kysymys: "Onko jossakin päin Ranskaa joku, joka saa palkkansa siitä, että suunnittelee ja ohjelmoi kuvioita apteekkien risteihin?"

Taustalla on selkeästi julma salajuoni: Näin syvällisen kysymyksen pohtiminen voi johtaa unettomuuteen, ja siten taas yksi korttelin kolmesta apteekista saa uuden nukahtamislääkeasiakkaan.

PS: Aiheeseen mitenkään liittymättä.
Sitä aina sanotaan, että kaikenlaiset homeitiöt voivat olla hengenvaarallisia kotona ja etenkin sängyssä. Onko Luhta Home Makuuhuone joku ihan uusi itiökanta?