"Elle a deux passions : moutons et dormir." - Ulkosavolainen blogi Ranskasta

On elokuvia, joita ei pitäisi katsoa juuri ennen nukkumaanmenoa.
Kolme tuntia Schindlerin listaa kuuluu ehdottomasti listalle. Ainakin, jos on, kuten minulla, taipumuksena saada kaikki mahdollinen filmimateriaali uniinsa.

Elokuva sinänsä oli kiintoisa. Olen nähnyt sen jo, joskus kymmenen vuotta takaperin, mutta en muistanut tapahtumia juuri ollenkaan. Struthof Natzweileriin tehdyn taannoisen reissun jälkeen keskitysleirejä sivuavat jutut saavat sitä paitsi ihan uutta syvyyttä...

Sunnuntaipäivä meni lähinnä elokuvia katsellessa, mutta kyllä minä sentään aktivoiduinkin viikonloppuna!

Olen jo tässä muutaman kuukauden ajan huolestuneena vierestä katsellut (fyysillistä) laiskuuttani, ja joutunut toteamaan, että kun lapsiraukalla kolmekymmentä alkaa olla lähempänä kuin kaksi, fyysinen kunto ei pysy itsestään kovinkaan kummoisena. Pitkäaikaisen "mitä urheilua olisin motivoitunut harrastamaan" -pähkäilyn jälkeen sain viimein lauantaina aikaiseksi soluttautua paikallisen suunnistusseuran avoimiin harjoituksiin.

En juossut.
Mutta löysin kaikki rastit, tosin tällä kertaa ei taidettu olla kaikkein vaikeimman reitin kanssa liikkeellä.
Olin polvia myöten mudassa. Mut hei, onpahan joku syy metsässä liikkumiseen, kun sienestettyäkään ei tule!

Tästähän saattaisi vaikka innostua.

[alkup. kuva: Paul Foot, tällä lisenssillä.]

Ainiin, käykää kurkkimassa Tavan henkiinherätystä. En français, tällä kertaa. Pitää olla internationaali.