Suuntaa etsimässä

On elokuvia, joita ei pitäisi katsoa juuri ennen nukkumaanmenoa.
Kolme tuntia Schindlerin listaa kuuluu ehdottomasti listalle. Ainakin, jos on, kuten minulla, taipumuksena saada kaikki mahdollinen filmimateriaali uniinsa.

Elokuva sinänsä oli kiintoisa. Olen nähnyt sen jo, joskus kymmenen vuotta takaperin, mutta en muistanut tapahtumia juuri ollenkaan. Struthof Natzweileriin tehdyn taannoisen reissun jälkeen keskitysleirejä sivuavat jutut saavat sitä paitsi ihan uutta syvyyttä...

Sunnuntaipäivä meni lähinnä elokuvia katsellessa, mutta kyllä minä sentään aktivoiduinkin viikonloppuna!

Olen jo tässä muutaman kuukauden ajan huolestuneena vierestä katsellut (fyysillistä) laiskuuttani, ja joutunut toteamaan, että kun lapsiraukalla kolmekymmentä alkaa olla lähempänä kuin kaksi, fyysinen kunto ei pysy itsestään kovinkaan kummoisena. Pitkäaikaisen "mitä urheilua olisin motivoitunut harrastamaan" -pähkäilyn jälkeen sain viimein lauantaina aikaiseksi soluttautua paikallisen suunnistusseuran avoimiin harjoituksiin.

En juossut.
Mutta löysin kaikki rastit, tosin tällä kertaa ei taidettu olla kaikkein vaikeimman reitin kanssa liikkeellä.
Olin polvia myöten mudassa. Mut hei, onpahan joku syy metsässä liikkumiseen, kun sienestettyäkään ei tule!

Tästähän saattaisi vaikka innostua.

[alkup. kuva: Paul Foot, tällä lisenssillä.]

Ainiin, käykää kurkkimassa Tavan henkiinherätystä. En français, tällä kertaa. Pitää olla internationaali.

  • juanita
    Kommentti Lähettäjä: juanita
    19/01/2009 @ 14:04

    tuo suunnistusseura oli kyllä omaperäisintä mitä olen kuullut pitkään aikaan! olen niin traumatisoitunut muinaisista koulun liikuntatunneista, jolloin piti rämpiä metsässä tuskahiessä ja verenmaku suussa ja hyvällä onnella vielä kaatosateessa, etten olisi voinut kuvitellakaan, että joku ehdoin tahdoin haluaa soluttautua suunnistajien joukkoon.. ;D

    mutta ehkäpä se tosiaan voisi olla kivaakin, kuten moni muukin koululiikuntalaji, jota on myöhemmin tullut kokeiltua omaehtoisesti.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    19/01/2009 @ 14:34

    Musta suunnistus oli (uinnin ohessa) kaikkein kivintä koululiikunnassa. Molemmat tosin ovat tuntuneet traumatisoivan useamman kuin yhden entisen lapsen.

    Lentopallo ja hiihto kaikkein karmeimpia, hiihtosuunnistajaksi jos meinaan, niin ottaka kiinni ja viekää hoitoon.

  • LL
    Kommentti Lähettäjä: LL
    24/01/2009 @ 00:02

    Löysitpä hienon harrastuksen! Suunnistus on ehkä parasta mitä ulkona voi tehdä.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    24/01/2009 @ 15:30

    Toivotaan. :)
    Huomenna olisi ollut tarkoitus mennä suunnistamaan, mutta influenssa vähän muutti suunnitelmia. Ensi viikolla sitten.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!