"Elle a deux passions : moutons et dormir."

Pitääkin ihan jakaa teidän kanssanne episodi, joka sai minut kolmen minuutin ajaksi harkitsemaan maahanmuuttokriittisyyttä: toivomaan että oleskelulupaa jakaessa tehtäisiin älykkyys- ja rasittavuustestit.

Viimeisenä iltanani Suomessa istuimme Jyväskylässä puistossa nauttimassa auringosta ja mallasjuomaa, kun seurueemme viereen jumiutuu mustemman lajinen miesihminen, joka ilmeisesti sanoo, jotta "hello". Emme vastanneet heti suoraan, välttääksemme epämääräisiä seurueeseentarttumisyrityksiä, joten toisesta päästä kuuluu totuus: "Olette tylyjä rasisteja, ette tervehdi mua koska mä olen musta!"
No se.

Sitten miesihminen jumiutuu varttitunniksi seuraamme pitämään englaninkielistä monologia siitä, kuinka meidän esi-isämme ovat riistäneet Afrikkaa, kuinka meidän pitää maksaa se takaisin, kuinka kaikki suomalaiset ovat rasisteja ja hän on käynyt viidessäkymmenessä maassa. Vastaansanominen tai keskustelun herättely ei auttanut mitään, tyyppi oli niin tiukasti kiinni omassa jutussaan, että tuskin kuuli kommentteja. Tapaus oli kaikessa rasittavuudessaan suorastaan koominen; uskontohihhuli ja puhelinmyyjä samassa paketissa. Nimetkää rasismiklisee, me kuulimme sen. Monologissa vilahtelivat niin natsit kuin kolonialismi.

Takiainen vielä tarttui paidan hihaan liian tehokkaasti. Vaikka kuinka vihjailtiin ja lopulta sanottiin ihan suoraan, että voisi siirtyä avautumaan muualle, siihen se jumiutui. Lopulta white women's burden oli saada oluet mahdollisimman nopeasti loppuun ja yksinkertaisesti poistua paikalta.

Samaan iltaan muuten mahtui myös yksi meidän herramme muurahainen, joka kehui seuruettamme niin nätiksi tytöiksi ja kertoi puhuvansa seitsemää kieltä... ja lopulta poistui terassilta portsarin käsipuolessa solvattuaan baarimikkoa. Humalaisia opettaja- ja nuoriso-ohjaajaopiskelijoita Siilinjärveltä. Niissä kansankynttilöissä on lastemme tulevaisuus. niin, ja tietty myös yksi liituraitahousuinen nuorjmies, joka puhui humalan ja pohojanmaan sekoitusta, ja ulkosavolainen ei siis ymmärtänyt mitään. Mikä taas johti siihen, että sain kuulla illan unohtumattomimman iskulauseen: "Shusta tulee vanha ja ruma ja kun shusta tulee vanha ja ruma, mä en ole auttamashha shua."

Melkein kiitin, pelästyin jo, että liittyy pidemmäksi aikaa seuraan.