| « My name is Bosch, Hugo Bosch | Pakene vuorille! » |
Muutama patonkifakta
18/05/2010
Muutama patonkifakta
Aiheena: Patonginpurijat...
Ella haastoi joskus taannoin Ranskanasukit (ja muutkin ulkosuomalaiset) kertomaan 50 kummallista faktaa maastaan. Pinea toteutti myös haasteen omalta osaltaan, joten kai se on minunkin vuoroni. Excusez-moi jos satun toistamaan edellälainattuja tahi itseäni, aina ei voi muistaa mitä on jo kerrottu. Eikä näistä viittäkymmentä saa, mutta ei se määrä vaan se laatu...
1. Ranskalaisista kaupoista ei voi ostaa "mitään" yksittäin. Kaikki myydään useamman kappaleen paketeissa: suklaapatukat, purkkapaketit, jäätelötuutit, jogurttipurkit... Kesäpäivänä jäätelöä halajavan on siis mentävä jätskikioskille.
2. Marketeissa ei suomalaiseen tapaan ole kassahihnaa jaettu lopusta useampaan osioon. Ihmiset siis pakkaavat ostoksensa rauhassa, kaivavat vasta sitten maksuvälineet esiin... ja koko sen ajan jono seisoo. Ne pari harvaa toisin toimivaa poikkeusta vahvistavat säännön.
3. Kuten Kulutusjuhlan Mari huomioi, Ranskassa on kauppoja joissa myydään vain pakasteita. Muutenkin pienet yhteen asiaan erikoistuneet liikkeet kukoistavat yhä nykypäivänä.
4. Toisaalta, hypermarkettien kaikki-saman-katon-alla -konsepti on kotoisin Ranskasta. Eli kaikki PrismaCityMarkettien työntekijät kiittäkää (tai kirotkaa) patonginpurijoita.
5. Ruokakaupasta saa vodkaa, mutta tupakan ostamista varten pitää mennä tabaciin. Jotka ovat usein myös baareja tai lehtikioskeja ja veikkauspisteitä. Ne on merkitty punaisella salmiakkikuviolla.

6. Koulut ovat suljettuja kuin rangaistuslaitokset. Pihat muurien ympäröimiä, ja porteista ei pääse sisään tahi ulos kuin tiettyinä aikoina. Koulunpihalle ei siis voi jäädä pelaamaan palloa koulupäivän jälkeen.
7. Esi- ja alakoululaiset ovat vapaalla keskiviikkoisin. Lukiolaiset käyvät koulua lauantaiaamuisinkin.
8. Koulupäivät ovat pitkiä ja läksyjä paljon. Suomalaisesta näkökulmasta katsoen opiskeluun käytetään tuhottoman paljon aikaa ja energiaa.
9. Vielä yliopistossakin opiskellaan paljon ulkoa, ja kirjoitetaan kokonaisia luentoja ylös lehtorin sanelun perässä.
10. Jossakin vaiheessa pitää kuitenkin löytää töitä. Julkisen sektorin työntekijät ovat yleensä fonctionnaire. Fonctionnairen statuksen saadakseen pitää usein läpäistä eräänlainen "pääsykoe". Toisaalta, jos ja kun kyseisen statuksen saa, työpaikka on käytännössä taattu.

11. Postin väri on keltainen, ei oranssi.
12. Postilaatikoissa, niissä joihin laitetaan lähtevä posti, on yleensä kaksi luukkua. Toinen omaan departementtiin menevälle postille, toinen kauemmas lähtevälle.
13. Asuntojen postilaatikot ovat kerrostaloissa ala-aulassa. Postinkantaja ei kerroksiin kiipeä, ei edes kirjattua kirjettä tuomaan.
14. Sen sijaan Kusti polkee lauantaisinkin, toisinaan jopa skootterilla.
15. Tai polkupyörällä jossa ei ole jalkajarruja. Itseasiassa, jos haluaa löytää jalkajarrullisen pyörän, se on tuotava Hollannista tai Saksasta.

16. Toukokuussa on neljä pyhäpäivää. Tai oikeastaan kolme. Tai siis neljä. Lundi de pentecôte, toinen helluntaipäivä joka osuu maanantaille, on vaihtanut viimeisten vuosien aikana pyhänstatusta suunnilleen vuosittain. Muut ovat tokikin vappupäivä ja helatorstai sekä 8. päivä jota juhlitaan toisen maailmansodan päättymisen kunniaksi. Toukokuu on siis äärimmäisen tuottamaton kuukausi.
17. Kosmetiikka on Ranskassa ihmeen kallista, siihen nähden että monet maailman suurimmista kosmetiikkafirmoista ovat ranskalaisia.
18. Sanomalehdet ostetaan yleensä lehtikioskista tai patongin seuraksi aamulla leipomosta. Lehdet voi tilata kotiinkin, mutta se on kohtuuharvinaista.
19. Ranskalaiset ovat epäluuloisia tilisiirtoja kohtaan. Useimmat laskut pitää maksaa suoraveloituksella (sähkö, vesi, kaasu, internet, vakuutukset, jne jne). Satunnainen rahanvaihto taas tapahtuu usein shekkien välityksellä.
20. Ranskalaisten kirjojen selkämys painetaan ihan väärin päin. Eli kun kirja on kyljellään, kansi ylöspäin, selkämyksessä oleva teksti on ylösalaisin. Katsokaa nyt vaikka alla olevaa kuvaa. Englanninkielisten kirjojen selkäteksti kulkee ylhäältä alas ja ranskankielisten alhaalta ylös. (Toim.huom.: Comme un vol d'aigles on todennäköisesti ylösalaisin.)

Viittausosoite tähän tekstiin
Trackback URL (right click and copy shortcut/link location)
18 kommenttia
Tietysti postin väri on keltainen, onko jossain toisin?!? :-D
Muutenkin moni asia listassa tuntuii tutulta, vähän sama tyyli on täällä Sveitsissä.
täällä maaseudulla Kusti kulkee myös autolla, kotikaupungissani taas polkupyörällä.
Anne,se on jännä miten tietyt asia ottaa jo pienen hetken jälkeen itsestäänselvyytenä, ja sitten vasta Suomessa käydessään hämmästelee, että, "jaa eikö tää meekään näin."
Airelle,
Joo, Kusti polkee milloin milläkin, mutta Suomessa (tai Pohjois-Ranskassakaan senpuoleen) en muista skoottereita nähneeni.
Taitaa Suomessakin nykyään olla aika harvinaista että Kusti polkee jotain muuta kuin kaasupoljinta. Vuosien mittaan en muista nähneeni kuin yhden pyöräilevän Kustin, muutoin ovat olleet jalkamiehiä/naisia.
Marihan sen tietäis mitä kulkuvälinettä missäkin käytetään... mutta kyllä mä pyöräileviä olen nähnyt, kaupungeissa lähinnä. Vaikka kai nekin ovat katoava luonnonvara. Kirjoista, tuota selkämysjuttua minäkään en ollut huomannut. Mutta japanilaiset ne vasta hankalia ovatkin, sillä jos teksti juoksee perinteiseen tapaan ylhäältä alas, avataan kirja vasemmalta puolelta. Mutta jos teksti juoksee länsimaalaisittain vasemmalta oikealle, avataan kirjakin meikäläisittäin oikealta. Mutta selkämyksessä teksti kulkee ylhäältä alas, mikä on melkoisen lukijaystävällistä :)
Katja,Kirjastovirkailijan työn vaaroja. Mutta täällä ne ovat kuitenkin fonctionnaire. :)
Pinea,
Alakoululaisilla oli lauantaiaamuisin koulua ihan... öö.. viime vuoteen saakka. Siitä on nyt luovuttu. Keskiviikkoisin lapset viedään harrastamaan, mutta siitä minulla ei ole tietoa miksi, ihan alunperin, keskiviikot ovat vapaita.
Lisäinfoa : http://www.lavoixdunord.fr/Region/actualite/Secteur_Region/2009/03/23/article_vers-un-retour-a-l-ecole-du-mercredi.shtml
Minua on ketuttanut kirjanselkämysten tekstisuunta aina siitä asti, kun rupesin käymään ranskalaisissa kirjakaupoissa, eli monen monta vuotta. Ne nyt vaan painavat tekstinsä väärin päin! Kirjakaupan/kirjaston hyllyn edessä saa niskansa kipeäksi, kun päätä pitää kääntää luonnottomaan suuntaan kirjojen nimiä tiiraillakseen.
Täytynee minunkin tarttua haasteeseen, vaikka suuri osa tekemistäni huomioista onkin varmaan jo mainittu.
Oon muuten seuraillu sun blogia jo pidemmän aikaa, mutta en oo tainnu kommentoida aikasemmin. Kiva blogi. Mielenkiintosta seurata muiden Ranskassa asuvien elämää :)
Kiitokset kaikille kommenteista!Kirjanselkämyksen tajuaa olevan väärinpäin siinä vaiheessa, kun niitä pitää pinota päällekäin... :)
Ai saksalaisetkin on outoja :D En olekaan tiennyt. Jätä kommentti







