"Elle a deux passions : moutons et dormir."

Se näyttää juuri siltä mitä onkin.

Huono kännykkäkamerakuva ja märkää lunta. Satanut nyt tunnin verran eikä loppua näkyvissä. Mikä siis tarkoittaa, että moottoritie on suljettu, ja meillä menee kotimatkaan pikkuteitä pitkin kesärenkailla vähintään pari tuntia...

(Ei, minulla ei ole talvirenkaita, vähän kallis ostos yhtä mahdollista talvista lumisadepäivää varten.)

Ja, kuten tarkkasilmäisimmät saattoivat huomata, kuvaan osunut selkä kuuluu sille nuorelle miehelle, joka asuu kanssani samassa kämpässä. L. lomatuuraa tällä viikolla... öö.. brancardiers... mitä ne ihmiset sitten ovatkaan jotka siirtelevät potilaita kerroksesta ja osastolta toiseen.

Noh, jos täältä ei pääse illalla kotiin, elvytysosastolla on vain kolme potilasta.
Siellä verisiirteiden ja sydänkäyrien lomassa on hyvä yöpyä. (Vakavasti puhuen, tekninen osasto jo soittelee edestakaisin ja hommaa tyynyjä, peittoja ja patjoja ihmisille jotka saattavat joutua yöpymään paikan päällä.)

Kuinka tukossa voikaan kaupunki olla viiden sentin lumikerroksen jälkeen...