Kaksi suuntaa hississä, up 'n down, up 'n down

Ei oo totta -blogissa kirjoitettiin taannoin epäkäytettävyydestä, mainioin kuvaesimerkein.

Itselle käytettävyysongelmasta tulevat ihan ekana mieleen pari ovea tässä talossa. Meillä ei tosiaan ole kylppärissä ovea ollenkaan, edelliset asukkaat ottivat sen pois kun se avautui sisäänpäin...

Talon hissin ovi alakerrassa on kuitenkin helmi sinänsä, etenkin jos haluaa muuttaa pesukonetta. Hississämme on siis perinteiseen tyyliin aukeavat ovet, ei haitariovea. Paitsi, että alakerrassa se avautuu niin päin, että sisään haluavan pitää ensin ängetä itsensä ja mahdollinen pesukone noin metrin levyiseen tilaan naapurin oven ja kellarin oven välimaastoon. Sitten voi avata hissin oven (koska jos oven avaa ensin, ei sen ohi mahdu että pääsisi sisään). Sitten pitää kutsua joku pitämään raskasta ovea auki, että voi tunkea pesukoneen hissiin. Onneksi kerroksissa on helpompaa.


[Kuva: Ripkas, CC BY-ND 2.0]

Kuten aiemminkin joskus kerroin, ovikäytettävyyslemppareihini kuuluvat myös lentokenttien vessat. Niitä ei ole tehty yksin ja pakaasien kanssa matkustaville. Ahdasta, sisäänpäin aukeavia ovia, ja kiroamista 25-kiloisen matkalaukun kanssa ihan vain jotta voisi pissiä:
- Tunge matkalaukku edelläsi koppiin.
- Nosta se vessanpöntön päälle (ne kaikki 25+ kiloa).
- Sulje ovi.
- Nosta matkalaukku alas.
- Pissi.
- Toista edellämainitut manööverit käänteisessä järjestyksessä päästäksesi ulos.
(- Lisävinkki: Tätä kannattaa ehdottomasti kokeilla myös sylivauvan kanssa.)

Hissit ovat ovien lisäksi joskus muutoinkin hyvin eksyttäviä. Täällä on eräs parkkihalli, jossa on kolme kerrosta. Ranskalaisittain ne on numeroitu 0, 1 ja 2.
Paitsi, että hissin numeronäppiksessä ei ole nollaa. Pitää painaa ykköstä päästäkseen nollaan, kakkosta päästäkseen ekaan kerrokseen... ja arvaatte varmaan millä numerolla hissi liikahtaa tasolle kaksi.


[Kuva: Thom Watson, CC BY-NC-SA 2.0]

Ylläoleva kuva on käsittääkseni afrikkalaisesta hissistä, mutta siitä tuli mieleeni erään taannoisen kesätyöpaikkani hämäävä leivänleikkauskone. Siis semmoinen, jolla ostetun leivän sai jo kaupassa viipaloitua. Ideana oli laittaa leipä sisään, sulkea kansi ja masiina lähti automaagisesti toimimaan. Paitsi että masiinan päällä oli iso punainen nappula. Jonka vieressä luki viidellä kielellä "hätäpysäytys".
...arvatkaa kuinka moni asiakas painoi nappia ja tuli sitten kiskomaan minua hihasta "kun se laite ei toimi!!"

Mutta, joka tapauksessa, arkipäivämme ilostuttaja on varsinainen käytettävyysinsinöörin märkä uni:

Keittiössämme on pieni lämminvesivaraaja. (Paitsi, että se ei varaa lämmintä vettä, vaan lämmittää sen ns. lennosta.) Laite toimii kaasulla, ja jos se on koko ajan päällä, siellä on pieni liekki joka kuluttaa kaasua. Koska keittiössä lämmintä vettä tarvitsee lähinnä tiskaamiseen, sytytämme varaajan vain kun sitä oikeasti tarvitsemme, kuten kaasuputkimies meille vihjaisi. Sytytys on seikkailuoperaatio sinänsä, mutta se ei kuitenkaan ole laitteen varsinainen käytettävyysongelma...

...vaan nuo vääntimet joista hana käännetään päälle tai pois. Kuten kuvasta näkyy, ne ovat naurettavan pieniä. Ne ovat myös jäykkiä ja liukkaita. Niistä ei oikeasti saa otetta jos kädet ovat vähänkään märät tai rasvaiset. Ja keittiössähän kädet eivät koskaan ole märät tai rasvaiset...

Rivi-ilmoituspalstalle siis olisi tarvetta:
"Halutaan ostaa kaksi silikonista tuppoa maailman epäkäytännöllisimpien hananvääntimien päälle. Voidaan myös vaihtaa hyväkuntoiseen kylppärin oveen."


Kertokaa, oi armaat lukijani, mitkä ovat teidän päiviänne ilostuttavia käytettävyysongelmia?

  • Rhia
    Kommentti Lähettäjä: Rhia
    05/06/2010 @ 18:44

    Tämä päivän ilostuttaja ei enää onneksi ilostuta päiviäni, mutta aikoinaan kyllä. Asuin siis omakotitalon toiseen päätyyn rakennetussa kaksiossa. Asunnon isoin ikkuna olohuoneessa oli n. 1,30 x 2 m. Pystyäkseen pesemään ikkunan välit tarvittiin kaksi tai mielellään kolme ihmistä. Ikkuna piti avata ulkopuolelta, no ei siinä vielä mitään mutta kun saranat olivat tämän jätti-ikkunan yläreunassa. Tuon kokoista ikkunaa ei pysty yksi ihminen samaan aikaan kannattelemaan auki ja pesemään. Parasta toimenpide oli suorittaa kahden ihmisen kannatellessa ikkunaa molemmista alakulmista. Saman asunnon keittiönkaapit oli itse rakennetut ja seinämaalilla (latexilla) maalatut. Joka kerta kun halusin laatikon auki, piti se vempata auki sillä laatikon kannattimet eivät juuri kovin hyvin luistaneet lateksimaalin vuoksi. Saman asunnon keittiön ikkuna oli maalattu umpeen niin että sitä ei voinut pestä välistä lainkaan. Saman asunnon tuulikaappi oli niin pieni ja väliovi avautui väärään suuntaan että kun halusit tulla kotiisi sisään oli suoriuduttava seuraavasti: Avaa ulko-ovi, avaa tuulikaapin väliovi, astu sisään tuulikaappiin, vedä ulko-ovi kiinni, astu tuulikaapista eteiseen, vedä väliovi kiinni. Tuulikaappi oli siis sen verran kapea että et voinut astua sisään ja vetää ulko-ovea perässäsi kiinni koska silloin et olisi mahtunut avaamaan tuulikaapin ovea joka avautui tietenkin tuulikaappiin eikä suinkaan tilavaan eteiseen. Samassa asunnossa oli paljon muutakin ihan vaan vähän vikaan mennyttä =) Huvittavinta oli että asuntoa vuokratessani vuokranantajan suurin valttikortti tuntui olevan se että “tämä talo ja asunto on sentään arkkitehdin suunnitelema!". Ehkä olisi kannattanut pistää nekin rahat vaikka kunnon materiaaleihin kuten tehdastekoisiin keittiönkaappeihin ja kätevämpiin ikkunoihin.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    05/06/2010 @ 19:44

    Ehheh.
    Se arkkitehti oli selkeästi mies ;)

  • Bisquits
    Kommentti Lähettäjä: Bisquits
    05/06/2010 @ 23:09

    Meillä oli edellisessä asunnossa sellainen kaasusysteemi, että jos joku käytti jossain päin asuntoa samaan aikaan vettä kuin joku oli suihkussa, suihkussa olevan vesi muuttui täysin yhtäkkiä jääkylmäksi. Arvata saattaa, kuinka monta kertaa tapahtui niin, että kun joku (mies tai meillä ollut vieras) vaikka tiskasi tai pesaisi kätensä, olin itse suihkussa. Sitten suihkun puolelta alkaakin kuulua AARRGGHH!

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    06/06/2010 @ 19:53

    Niin, mitäpä sitä turhaan tekemään vesisysteemejä useamalle käyttäjälle kerralla..

  • sirokko
    Kommentti Lähettäjä: sirokko
    06/06/2010 @ 22:59

    Minä olen Suomessa törmännyt tuommoisiin ristikkäisiin tuulikaapin oviin - kirjaimellisesti - lastenvaunuilla, sai olla melkoinen akrobaatti, että sai pennun sisään. Onneksi en itse asunut siellä.

    Lentokentän vessat jees.. Meillä on täällä kotonakin painorajoitteinen vessa, ovi aukeaa sisäänpäin pönttöä hipoen, vessan levys = oven leveys. Imagine.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    07/06/2010 @ 10:38

    …eli voi pissiä vain kun ketään muuta ei ole kotona, jolloin oven voi jättää auki..?

  • Fifi
    Kommentti Lähettäjä: Fifi
    07/06/2010 @ 23:05

    Meillä kismittävin käytettävyysongelma taitaa olla keittiön puuttuva laskutila. Ainoa pinta-ala, jolle voi keittiössä jotain asettaa (lattiaa lukuun ottamatta) on kiinni oleva kaasuhellan kansi. Jos kuitenkin aamulla sattuu haluamaan maitokahvia, kuten me joka aamu satumme, täytyy maito lämmittää ensin kaasuliekillä ja siirtää sitten kattila lavuaariin, jotta hellan kannen saa kiinni ja kahvinkeittimen sen päälle. Tietysti keittiössä on vain yksi pistoke, eli jos haluaa paahtoleipää kahvin kanssa, täytyy leipä paahtaa joko ennen tai jälkeen kahvinkeiton ja siirtää kahvinkeitin/leivänpaahdin pois toisen edellämainituista tieltä. Tai sitten leivänpaahtimen voi laittaa olohuoneen lattialle ja jatkojohdolla kiinni olkkarin töpseliin.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    08/06/2010 @ 09:04

    Niin noh, ranskalaiset keittiöt, etenkin täällä etelässä, ovat oikein kuuluisia epäkäytettävyydestään..

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!