"Elle a deux passions : moutons et dormir." - Ulkosavolainen blogi Ranskasta

Täällä edetään kuin aattopäivää.

Näillä keleillä ei voi kuin ihmetellä, mikä kumma on saanut Suomen julistautumaan itsenäiseksi keskellä pimeintä talvea? Eikö se olisi paljon mukavampi pönöttää sankarihautojen vierellä vaikkapa heinäkuussa?

Niin, huomenna on siis le 14 juillet, tahi "the Bastille Day", kuten enklanninkieliset sen yleensä tuntevat. Kansallispäivä siis. Presidentinlinnassa juhlimisen sijaan täällä sekoitetaan uusi vuosi ja juhannus: istutaan piknikillä rannassa, joen varrella, tai jonkin puun alla ja katsellaan ilotulituksia.

Vuosi sitten tähän aikaan olimme muuten Pariisissa, katsomassa U2:sta stadionilla ja ihmettelemässä ilotulitusta Eiffel-tornin juurella noin kiljoonan muun ihmisen kanssa. Muutamaa päivää myöhemmin toteutin päähänpistoni, kun töiden ja asunnon etähaku ei oikein onnistunut ja pakkasin teltan Méganeen muuttamaan kauas etelään. Paljon sitä ehtii vuodessa tapahtua.

Täällä ampuvat ilotulituksia vähän joka kaupungissa. Suurimmassa osassa lähikunnista tänä iltana, Nizzassa sitten huomenissa, ilmaiskonserttien kera. Cannesissa aloittavat Pyroteknisen festivaalin, joka viimekesäisten kokemuksieni mukaan on melekoisen komia. Että juhlia voisi vaikka pitkän kaavan mukaan jos lomaa olisi. Ja monet ottavatkin pari päivää vapaaksi, huominen tosiaan kun on pyhäpäivä.

[Kuva: Flou-Net, CC BY-NC 2.0]

Pohjoisessa (tai vielä pohjoisemmassa) asumisen jälkeen hämmästyttää aina yhtä paljon se, kuinka hirveästi täällä on tapahtumia kesällä. Jotakin ihan jokaiselle päivälle. Jos ei just Nizzassa, niin riittää että siirtyy junalla 20 minuutin verran suuntaan tai toiseen. Ilmaiskonsertteja, maksullisia sellaisia, katutaidetapahtumia, kirpputoreja, urheilua, näyttelyjä...

Turisti pyörittää taloutta ja pää on pyörryksissä vähän molemmilla.