"Elle a deux passions : moutons et dormir." - Ulkosavolainen blogi Ranskasta

Rankkaa tämä ihmisen elämä, rankkaa.

Saattaa joutua istumaan auringossa parvekkeella, blogia kirjoittamassa. Sunnuntai-iltapäivänä. Kaikkea se teettää.

(Oikeastihan vain välttelen tiskaamista.) Järjestimme eilen pienet tupaantuliaiset. Vieraita oli lopulta hurjat kolme, ja edes musiikkia ei soitettu. Keskusteltiin kyllä. Sivistyneesti punaviinin (ja tarte flambéen) ääressä. Naapurit eivät valittaneet melusta, ja vieraatkin lähtivät pois kuten kunnon ihmisten pitäkin: ennen puoltayötä.

Saimme tuparilahjankin. Setin pieniä espressokuppeja ja aluslautasia. Vallan sieviä ovat. Mutta jos olisin edes hiukan arvannut, että tuovat jotain mukanaan, olisin sanonut, jotta "ei sitten ainakaan kuppeja". Meillä kun on mukikuppeja sen verta, että armeijan kahvittelisi.

Ja kun kerran kuvasin lahjahevosen, niin matkittakoon sitten Saria ja kuvattkoon muitakin mukeja. Tosin, pakko on tunnustaa että kuviin päässeistä vain yksi taitaa olla peräisin kirpparilta (tuin Valamon luostarin toimintaa 50 sentillä) ja suomalaista designiakin on joukkoon päässyt. Epäparisia sen sijaan riittää.