"Elle a deux passions : moutons et dormir." - Ulkosavolainen blogi Ranskasta

Kuten jokaisen kunnon lifestyle -bloggaajan kuuluukin, raotan hieman oveamme uteliaille lukijoille. Epäröin kuitenkin ensialkuun: hehän saattavat vallan häikäistyä siitä kaikesta komeudesta, mitä on saatu aikaiseksi kun sekoitetaan iso kasa Emmaukselta hankittua, hieman kadulta löydettyä, epämääräistä sukulaisilta saatua, jotain Intiasta tuotua ja... niin... kovin paljon Ikeaa.

Jaan siis asuntoesittelymme osiin. Ei makeaa mahan täydeltä.

Osa 1 : Ulkona on hyvä olla, eli parveke.

Aloitetaan siis tälläisella pehmeällä laskulla, ei mennä ihan vielä sisään. Meillähän on tosiaan kaksi parveketta. Pienempi sijaitsee talon takapuolella, keittiön hallitsemana. Itseasiassa kyseessä on ranskalaisen ilmaisun mukaan loggia, joka tarkoittaa parveketta suljetumpaa tilaa. Ikkunoilla siitä saisi ylimääräisen huoneentapaisen. Miniloggialla on kuitenkin vallan oivallista kuivata pyykkiä: pyykkiteline mahtuu justiinsa, vaatteet ovat sateelta suojassa eivätkä tökkää kenenkään estetiikon silmään. Samoilla perusteilla loggialla hengaa myös kierrätysroskapussi. Ja kylmälaukku. Ja miniuuni.

Ja jos joku ihmetteli miksi siihen on viritetty ruma vihreä asia, niin selitys löytyy seuraavasta kuvasta. Takapuolella menevä polku nimittäin nousee lähes parvekkeemme korkeudelle, ja sielä näkee muuten suoraan sisään...

Etupuolella on sitten nimensä veroinen parveke. Vallan ei-kalustettu tosin vielä. Meillä ei ole edes parvekkeenpöytää, mutta kyllä se jostakin löytyy. Keittiönpöydän voi kuitenkin halutessaan nostaa ulos, suurikukallisine ja tahraisine pöytäliinoineen ja viinipulloineen. Ilman pöytäliinaa ei voi. Se on susiruma.
(Sivumennen todettakoon, että kun kävin katsomassa tätä asuntoa, totesin silloisilla asukkailla olevan prikulleen saman parvekepöytäsarjan, kuin mikä minulla oli aikoinaan Jyväskylässä. Ja joka nykyään Joroisissa asuu. Aasialaisvalmisteisten tuotteiden maailma on pieni. )

Parvekkeen nurkassa on edellisten asukkaiden jättämä pöydäntapainen, ja sen päällä minun koko kasvistoni. Suunnitelmissa olisi löytää jokin hylly, jolle saisi rehut vähän ylemmäs ja tilavammin. Lisää yrttejä, vähemmän betoniseiniä!

Ja joo, parvekkeelta näkee kaistaleen merta ja lahden yli aina lentokentälle saakka. Silloin kun joku suurempi laivantapainen ei jumahda näkymää peittämään. Siitä en ottanut kuvaa, sillä tänään on niin harmaa ilma, että meren erotti taivaasta ainoastaan aavistuksenomainen sävyero. Joku toinen kerta sitten.