Neljästoista päivä

...oli eilen. Niin, SE neljästoista päivä.

Varsinaista juhlaa ja hulinaa. Ulkosavolais-ranskalaispariskunta nukkui kuin härskit sillit lähelle puoltapäivää, siirtyi sitten yhteen läheiseen satamakaupunkiin, ja sieltä jalan toiseen läheiseen satamakaupunkiin. Matkalla pariskunnan vaaleampi-ihoinen osapuoli (lue: minä) meinasi käräyttää käsivartensa ja läträsi masentavan paksua saksalaista kinder-extra-wasserfest -aurinkorasvaa joka paikkaan.

Puolitoista litraa vettä vaatinut kävelymatka päättyi eräälle St-Jean-Cap-Ferrat'n rannoista, jolla tapasimme nizzalaispariskunnan, joka ei lätrännyt aurinkorasvan kanssa. Koko kööri harrasti ilta-auringossa nukkumista (kuola valuen, tietysti) ja siirtyi sitten syömään kanatuorejuustopiirasta Nizzan sataman lähettyvillä sijaitsevaan sekasortoiseen kaksioon. Tämän kaiken aikana Pariisissa satoi enemmän kuin yleensä koko kesäkuussa.

Rivierassa on etunsa.

Yritimme myös kovasti mennä katsomaan ilotulitusta, mutta laiskuus iski. Ja kun sataman ja ilotulituksen välissä oli vuorenmöhkäle, meille saakka kaikui vain maailmanlopun jytinä.

Olin huono bloggari: en ottanut yhtään kuvaa näkemättömästä ilotulituksesta, kanatuorejuustopiiraasta, rannalla bongatusta venäläisistä stringuikkareista tai paljaista rinnoista, siitä hyyyyvin karvaisesta miehestä puhumattakaan. En kuvannut myöskään kinder-extra-wasserfest -aurinkorasvaani, mutta se näyttää vähän tältä (kaikkihan ovat uteliaita).

Ei palautteita vielä
Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!