Olennaisia taitoja

Suomessa "köyhyys" tarkoittaa useimmiten sitä, että taloudella on käytössä korkeintaan 60% talouksien mediaanitulosta. Köyhyydelle on kuitenkin olemassa toinenkin, mielenkiintoisempi määritelmä: "Suhteellinen deprivaatio vertaa yksilön elintasoa ympäröivän yhteiskunnan yleiseen elintasoon. Käsitteen määritelmän mukaan ihminen on köyhä, kun hänellä ei ole mahdollisuutta elää yhteiskunnassa tyypillisenä pidettyä elämäntyyliä. Köyhillä ei ole resursseja – varaa, koulutusta tai verkostoa - hankkia sellaista ruokavaliota, harrastuksia, elinoloja ja mukavuuksia jotka ovat tavallisia ja laajasti hyväksyttyjä yhteiskunnassa johon he kuuluvat." Jälkimmäinen siis ei keskity pelkästään rahaan, vaan myös peruskoulutukseen, lukutaitoon, kulttuuriryhmään integroitumiseen ja niin edespäin.

Suomessa kouluttamattomat ja lukutaidottomat ihmiset ovat lähinnä maahanmuuttajia. Ranskassa sen sijaan on yli 3 miljoonaa aikuista lukutaidotonta. 9% työikäisestä kansasta. Iso osa on jopa peruskoulua käyneitä, perusranskalaisia. Knoppitietona kerrottakoon, että muistelisin jostain lukeneeni, että yli kolmasosa yläkouluun siirtyvistä lapsista (noin 11-vuotiaita) ei osaisi lukea sujuvasti. 20% jokaisesta ikäluokasta päättää koulunsa ilman minkäänlaista diplomia. Ja diplomeihin lasketaan myös yläkoulun päättötodistus...


[Kuva: Paulbence, CC BY-NC 2.0]

Ranskassa itseasiassa on kaksi sanaa lukutaidottomuudelle:
Illettrisme on funktionaalista lukutaidottomuutta (tai lukutaidon vakavaa vaillinnaisuutta), joka koskettaa yli 16-vuotiaita aikuisia, johtuen epäonnistuneesta koulunkäynnistä.
Analphabétisme on lukutaidottomuutta, joka koskettaa ihmisiä, jotka eivät ole koskaan käyneet koulua. Siis joko lapsia tai maahanmuuttajia, jotka eivät ole päässeet opintoja suorittamaan.

Aikuiselle lukutaidottomuus aiheuttaa ylitsepääsemättömiä ongelmia. Niinkin "yksinkertainen" työ kuin siivoaminen voi olla mahdotonta. Tuotteiden ja pesuaineiden käyttöohjeet olisi osattava lukea. Siivousyritykset ovat kuitenkin, työn luonteesta johtuen, eniten lukutaidottomia työllistäviä yrityksiä. Niinpä monilla suurimmista siivousyrityksistä on projekteja, joilla työntekijöitä "kuntoutetaan", yhteiskuntakelpoisiksi. 250 tuntia, kuusi kuukautta työajan ulkopuolista opiskelua. Oppilaat ovat kuitenkin yleensä hyvinkin motivoituneita, antaahan lukutaito viimeinkin mahdollisuuden paitsi työskennellä, myös hoitaa normaaleja pankkiasoita tai lukea karttaa ja tienviittoja.

Lukutaidottomat aikuiset jäävät helposti köyhyysloukkuun, ja sitten heidänkin lapsensa selviävät huonosti koulutuksestaan... ja kierre on valmis. Vaikka mitäpä sitä kummempaa odottaisi maalta, joka kouluttavat kouluttamattomat.

Molière ja Jules Ferry mahtavat pyöriä haudoissaan.

  • airelle
    Kommentti Lähettäjä: airelle
    12/11/2010 @ 08:21

    olin nuorena hotellissa ekstrana. siellä oli kaksi vakisiivoojaa, jotka tuurasivat gouvernantea, siivousjohtajaa, loman aikana. toinen heistä oli magrebilainen, tosi terävä ja työteliäs nainen. oli parempi johtajana kuin varsinainen gouvernante - paitsi ettei osannut kirjoittaa. jos tuossa hotellissa, suuri ketju muuten, olisi oltu fiksuja, olisivat kouluttaneet hänestä uuden siivousjohtajan (niin kuin jennifer lopes eräässä siirappielokuvassa, muistatteko), mutta ranskalaiset yritykset eivät aina ole fiksuja tuohon malliin.

  • ratón
    Kommentti Lähettäjä: ratón
    12/11/2010 @ 13:06

    Täällä Etelä-Amerikassa lukutaidottomuus on myös iso ongelma, erityisesti huonosti/vailinaisesti opittu lukutaito on erittäin yleinen ongelma. Ja myös käsitettä “köyhyys” on oppinut ymmärtämään hyvin eri tavalla…

    Erityisopettajalle oli erityisesti Ecuadorissa hyvin paljon työkenttää - valitettavasti ammatti ei houkuttele nuoria, koska sen palkalla ei todellakaan elä, vaan tipahtaa itsekin sinne köyhyysrajan alle. Valtioiden poliittisen linjaukset tekee niin tajuttoman ison merkityksyn tässäkin asiassa. Onneksi Suomessa on vielä hyvätasoinen peruskoulutus kaikille!

  • Arkitehti
    Kommentti Lähettäjä: Arkitehti
    12/11/2010 @ 22:17

    Mulla on sellainen tuntuma että Italiassa nuori polvi olisi asenteeltaan lukutaitoisempaa kuin vanhemmat: ihan viime vuosina on käynyt useasti että osaavat kopioda nimeni dokumentista oikein virastossa/lääkärissä, jonka siis pitäisi olla teknisesti mahdollista jopa täysin lukutaidottomalle, mutta kun ei niin ei. Silmä näkee K:n ja J:n ja H:n mutta käsi kieltäytyy yhteistyöstä…

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    13/11/2010 @ 12:57

    Se on kyllä totta, että Suomen koulutusta tulee monesti ikävä, kun ihmettelee muuta maailmaa.

  • patonki
    Kommentti Lähettäjä: patonki
    14/11/2010 @ 15:08

    No ei se siis ihme ole että aina Pisa:sta toitotetaan. Toisaalta onhan ranskaa vaikea lukea :)

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!