Vihainen ulkosavolainen, osa 1

Minä en pidä riitelemisestä. Yleensä yritän saada asiat sovittua helpoimman kautta.

Mutta kun minulle sanotaan, ettei vuokratakuuta palauteta tämän takia, lammaskin muuttuu tiikeriksi.

Ei helekatti, jos minulle väitetään kirkkain silmin, että:
A) Kaikki tuo home on meidän vikaamme, olemme käyneet suihkussa kylppärin ovi auki (mikä on täysi absurdius, sillä kyseisessä kylppärissä ei ole lämmitystä ja sen ovi aukeaa eteiseen jossa ei ole myöskään lämmitystä) ja
B) että korjausmaalaaminen maksaa 850 euroa,
niin minä kyllä marssin ihan takuuvarmasti vuokralais-kuluttaja-asiamiehen pakeille.

850 euroa! Sillä maalaa koko asunnon kahteen kertaan. Niitä tahroja on kahdella seinällä. Kahdella (2). Muissa seinissä ei ole mitään vikaa.

Olisivat olleet vähemmän ahneita ja halunneet vähentää takuusta vain tahrojen peittämisen, niin olisin saattanut antaa olla. Olisin vain huomauttanut, että ensi talvena luvassa on ihan sama ongelma, paskasti tehtyä asuntoa ei maalikerroksella korjata. Mutta nyt on jo niin paksua, että varmasti kuulevat vielä...