Kuinka käy kun Vinkuna kohtaa urhean hillontekijän?

Keittiöbloggaja iskee JÄLLEEN!

Ok, lupaan ja pahasti pelkään, että tästä ei tule tapaa, mutta syyspiiraan jälkeen täytyy todeta, että olen suorastaan ylittänyt itseni. Tein hilloa. Kyllä, ulkosavolainen bloggaaja ehti 27 vuoden kunnioitettavaan ikään koskematta hillokattilaan. Siinä tarkoituksessa vanhemmat ja isovanhemmat ovat aina olleet oivia.

(Kuten myös villasukkatarkoituksessa, en osaa neuloa edes patalappua.)

Nyt kuitenkin tilaisuus oli liian oiva. Hillopurkkivarantomme olivat päässeet uhkaavasti ehtymään, ja eräällä kollegalla on tähän aikaan vuodesta tapana raahata töihin kerran viikossa suuri määrä viikunoita. Hyviä, kypsiä ja makeita viikunoita. Tänään sitten edistyin noukkimaan niitä itselleni kilon verran mukaan.

Tunnustettakoon, että unohdin kanelin, ja sen lisäksi siitä tuli melko imelää, mutta tuskin tuollainen viiden purkin satsi meillä happanemaan jää...





Kuvassa statistina myös hillontekijän valkoviinipullo, Green Picnic, jonka nappasin mukaani luomukaupasta samalla reissulla kun hain agar-agaria. Täällä mitään hillosokeria ole.

  • Pupuce
    Kommentti Lähettäjä: Pupuce
    12/10/2010 @ 10:04

    Kyllä löytyy hillosokeria! Vitpris on ainakin yksi merkki.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    12/10/2010 @ 19:47

    Niin siis, en mä ihan tosiaasi edes etsinyt. En vain ole muistanut nähneeni. Joka tapauksessa, agar agar on oivaa ainetta.

  • Joku
    Kommentti Lähettäjä: Joku
    16/10/2010 @ 15:09

    Mitäs me sankarimartat… ;-) Minäkin tein juuri tänä syksynä ensimmäiset täysomatoimiset hilloni.

    Seuraavaksi ajattelin parsia vähän villasukkia.

    (Hei vain täälläkin, muualla olemme jo tavanneet.)

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!