"Elle a deux passions : moutons et dormir." - Ulkosavolainen blogi Ranskasta

Väittävät, ettei elämässä olisi kivaa ilman matalalentopäiviä, mutta hei, kaipaako joku niitä ihan oikeasti?
Siis niitä päiviä, jotka saavat maanantain jatkumaan aamusta toiseen.

Ei riitä, että töissä on... noh, töitä vaikka muille jakaa. Kaksin käsin. Isotkin hommat siirtyvät siirtymistään kiireellisyyksien alta hamaan tulevaisuuteen. Stressi jumiuttaa selän, joten bussin perässä juoksemisesta ei kannata haaveillakaan. Mutta onpahan hyvä tekosyy olla ressaamatta itseään siivoamisella: jos jotain tippuu lattialle, niin sitä voi vain katsoa, jotta "Kah, pitäisi kumartua. Noukin huomenna."

Puhumattakaan harvinaisen ilkeäksi ryhtyneestä siitepölyflunssasta, joka tuntuu vetävän yleiskunnon niin matalalle, että yhdeksän tunnin yöunet ovat ihan minimi. Ja paperinenäliinojen ja Bepanthenin valmistajat parhaita ystäviäni. En olekaan pahemmin sairastanut talvella, otetaan nyt tässä loppukirin kunniaksi kaikki mahdollinen takaisin. Mut jos sovittaisiin, että antihistamiinit ja nukkuminen tehoaisivat perjantaihin mennessä, jookos?

Hain kotimatkalla lähikaupasta lohdutukseksi rasiallisen mansikoita (kun oli jo tarjolla ranskalaisia) ja toisen pääsiäissuklaata. Alennuksesta, toki. Kuvan mansikat ovat viime kesältä, mutta nämäkin näyttivät, noh, mansikoilta. Tosin maku on vielä vähän vetinen, parasta kautta pitänee odottaa ainakin kolmisen viikkoa.

Ja sitten alkaakin olla myös meloneja ja mmmmmmmh ja siitepölyt rauhoittuvat... Kesä on ihmisen parasta aikaa.