Täti ja terassi

Ollessani ensimmäisellä luokalla koulussa kuudesluokkalaiset olivat silmissäni melkein aikuisia.

Nyt, kun ikää on neljä kertaa se mitä vuonna 1990, alan vihdoin antaa periksi rouvittelulle. Enää urheimmat harmaahapset kutsuvat minua neidiksi.

Tänä aamuna kauppareissulta palatessani yritin kärryni kanssa ohittaa joukon noin 6- tai 7-vuotiaita koulukkaita. Siinä sitten opettaja käski jotta "Laissez passer la dame", päästäkää täti ohitse. (Paitsi että "dame" ei käänny tädiksi, mutta kun suomessa ei ole vastaavaa neutraalia sanaa naiselle.) Huvituin noin puolen sekunnin ajan, ja sitten tajusin, että monilla näkemistäni reppuselkäisistä pikkuihmisistä on todennäköisesti minun ikäiseni vanhemmat. Eli jos 12-vuotias on heidän silmissään melkein aikuinen, minä kyllä tipun auttamatta tätikategoriaan.

Elämän julmia hetkiä.

Saman tien tuo toinen puolisko, joka tavatessamme oli juuri ja juuri täysi-ikäinen, täyttää tänään 24. Sekään ole enää mikään "just äidin helmoista lähtenyt nuorisohenkilö".

- - -

Mutta, turhasta nostalgiasta terassiin. En nimittäin päätynyt eilen Cannesiin saakka. Jotenkin säkerryin vuokrafirman aukioloajoissa, ja Antibesin kohdalla tajusin, etten ikinä ehtisi ajoissa. Jäin siis pois bussista, ja kävelekselin aikani Antibesin vanhan kaupungin katuja. En ollutkaan käynyt sitten varmaan viime kesän.

Yhtenä tavoitteena oli löytää eräs kahvila, jossa vierailimme taannoin. Jokainen, joka on etsinyt jostakin vanhasta kaupungista jotakin jossa on käynyt kertaalleen joskus vuotta aikaisemmin, tietää, miten mahdotonta se voi olla. Joka ikinen kuja muistuttaa toistaan. Sisäinen kompassini ei kuitenkaan erehtynyt, ja pienen harhailun jälkeen osuin oikeaan.

Kyseinen kahvila näytää ulospäin melko tavanomaiselta kahvila-veikkausbaarilta (joskin oven yllä on iso kyltti terassista sisäpihalla). Siellä takana onkin sitten yksi kulmakuntien kiehtovimmista ja kitcheimmista terassipuutarhoista. Niin täynnä kaikkea. Arki-iltapäivänä rauhaani ei häirinnyt juuri kukaan, joten saatoin istua rauhassa ja napsia kuvia puhelimellani.

En osaa neuvoa teitä sinne, enkä edes tiedä puarhuoneen nimeä, mutta tunnistattepahan jos osutte.

  • Mikri
    Kommentti Lähettäjä: Mikri
    21/06/2011 @ 16:05

    Mulle on kans elävästi jäänyt mieleen hetki jolloin tätiydyin. Olin yliopistoaikaan vaihtamassa bussia Tampereen linja-autoaseman edessä kun noin 5-v. tyttö kysyi: “Äiti minne toi TÄTI on menossa?". Vastausta en tainnut järkytykseltäni edes kuulla :) Nyt täytyy vain toivoa et menee useampi vuosikymmen ennen kuin muututaan mummoiksi :D

  • Avelina
    Kommentti Lähettäjä: Avelina
    21/06/2011 @ 20:53

    Mun muistikuvat täti-sanan käytöstä juontuvat siihen, kun pikkutyttönä kävin äidin kanssa kaupassa/kaupungilla ja äiti sitten täditteli myyjiä minulle tyyliin: “anna täti laittaa..” tms. :) Nyt minustakin on sitten tehty täti. Kaupassa kun olen ollut töissä, siellä aina jokin asiakas lapselleen minua täditteli. Ja joka kerta iskee sama muistikuva, kun äitini käytti sitä, kun olin pikkuinen. Aika vanhaksi olen tullut niiltä ajoilta… :)

    Ja tuohon edelliseen postaukseen vielä, että samaten minua ärsyttää, kun vanhemmat laittavat lapsensa ostoskärryihin istumaan kengät jalassa. Ihanat koiranp***apasillit siirtyvät mukavasti ruokatarvikkeisiin… :)

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    22/06/2011 @ 19:08

    Ok, onneksi muutkin siis tätiytyvät alta kolmikymppisinä. Tämä on hyvä muistaa.

  • sari
    Kommentti Lähettäjä: sari
    23/06/2011 @ 15:33

    nykyaan saadaan lapsia kylla sen verran vanhempana etta aika harvalla eskarilaisella on kolmekymppiset vanhemmat, etta olit sa varmaan vahan niiden omia vanhempia nuorempi :)

    ma ehdin tulla aidiksi ennen kuin tadittely alkoi eika se siis enaa tunnu missaan. edelleenkaan en kylla aina ragoi kun joku kutsuu madameksi vaikka sehan on kuvannut siviilisaatya ihan oikein jo kohta 7 vuotta.

    niin ja koska oma lehma on ojassa niin puolustan vanhempia jotka antavat lastensa seista bussissa/ostoskarryssa, silla toinen vaihtoehto on usein etta se lapsii huutaa kiukkuaan koko matkan/kauppareissun.
    viimeksi bussissa tietysti tein niin etta ensin annoin seista ja sitten pakotin turvallisuussyista istumaan (=huuto seurasi), etta molempi parempi.

  • Desi
    Kommentti Lähettäjä: Desi
    26/06/2011 @ 13:14

    Kuinka vanha Stazzy sitten on?

    Minä en vielä 30-vuotiaanakaan ole tätiytynyt. Alkossakin kysytään sujuvasti henkkareita joka kerta. Lienen onnekas, tosin se voi joskus olla rasitekin, kun esim. autokaupan myyjät eivät ota tosissaan teiniltä näyttävää hyvinkin potentiaalista ostajaa.

  • rhia
    Kommentti Lähettäjä: rhia
    28/06/2011 @ 10:05

    multa otettiin luulot pois jo n. 17-vuotiaana kun bussista poistuessani kaksi ala-asteikäistä tyttöä totesivat saavansa istumapaikat kun “täti” eli minä jäin pois bussista. muutenhan olen verrattain nuoren näköinen kun vielä 30 ikäisenä kysyttiin baarissa paperit. Kyllä se tädittely silloin ensimmäisellä kerralla veti mielen matalaksi mutta eipä suomenkielessä muutakaan oikein sopivaa sanaa ole.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    13/07/2011 @ 23:36

    Eh, en minä vielä ihan kolmeakymmentä ole, mutta jos oliin nuorena ruvennut lastentekoon, niin kyllähän ne jo kouluikäisiä olisivat.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!