Mikä arki?

Aloin ihan miettiä, että mikä voisi olla konkreettisin osoitus siitä, että olemme palanneet arkeen?

Emme enää syö aamiaista terassilla?
Ei tarvitse uida itikkamyrkyssä välttääkseen chikungunyan?
Ei ole kuuma yöllä?
Puusta ei tipu melkein päähän leipäpuun hedelmä?

Jollain tapaa arkeen palaaminen on melkein rentouttavaa. Ainakin olemme kotona. Lapsi nukkuu kunnolla, koska nukkuu omassa vuoteessaan. Ensimmäiset kaksi vuorokautta paluun jälkeen matkasta väsynyt Tirppana lähinnä nukkui. 13 tuntia yössä ja kahden ja puolen tunnin päiväunia, joilta herätimme lapsen syömään ja/tai käymään kylvyssä.

Toimme mukanamme myös rommia. 4,5 litraa meille itsellemme, ainakin saman verran tuliaisia varten. Vasta myöhemmin selvisi, että tullista saisi kuljettaa kaikkiaan yhden (1) litran vahvoja alkoholeja per henkilö. DOM-saaria ei lasketa EU-alueeksi tässä tapauksessa. Mitä ei tiedä, se ei voi olla kovin vaarallista. Eiku.

Lainsuojaton rommihanapakkaus.

Nyt sitten viime päivinä arki on purrut nilkasta lentsun muodossa. Räkää on riittänyt niin minulla kuin Tirppanalla. Vain tuo miesihminen on toistaiseksi terveiden kirjoissa. Toistaiseksi. Tällaisesta flunssasta kun ei koskaan tiedä.

Kuriositeettina viime päiviltä kerrottakoon, että kävin gradutapaamisessa Tirppanan kanssa. Mietin siinä etukäteen, että mitähän proffa sanoo, kun rahtaan lapsen mukanani. Noh, ensimmäinen reaktio oli: "Vauva! Anna vauva minulle!"
Siinä Iliana sitten istui proffan polvella, mutisteli paperinpalaa ja miesimmeinen vuorotellen lässytti lapselle ja vuorotellen puhui minulle gradustani. Pitää varmaan ottaa lapsi mukaan ensi kerrallakin...

Arjen ja sitkeän yskän keskellä palattakoon kuitenkin lomatunnelmiin muutaman satunnaisen valokuvan muodossa. Tästä on hyvä jatkaa vähemmän eksoottista kesää kohden.

Lähiranta.

Anse noir, joka on saanut nimensä miltei mustasta (ja niin ollen polttavasta) hiekasta.

Löydä eläin.

Iguaanihan se.

Päätön Joséphine. Napoléon Bonaparten ensimmäinen vaimo ja Ranskan keisarinna, jota pidetään (Martiniquelaisesta taustastaan huolimatta) suurena vaikuttajana siihen, että Martiniquelle palautettiin orjuus vuonna 1802.
Ei palautteita vielä
Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!