Sankarileipojan porkkanakakku

Selasin tässä blogistani ruoka-aiheisia postauksia. Jostain "kumman" syystä niitä ei ihan hirveästi ole, mutta olenpahan tehnyt erikoisia eväitä ja tiiviitä pullia. Tiiviiden pullien ajasta on siis kehitytty ja opittu käyttämään ranskalaista kuivahiivaa. Joka tapauksessa, hinku leipoa iskee minuun vain harvoin, ja silloin teen yleensä Maailman Helpoimman Leivonnaisen, alias banaanirommikakun.

Tällä kertaa kuitenkin eksyin Tätä (keittiö)elämää -blogiin, jossa oli porkkanakakun ohje. Ohje jäi vaivaamaan mieltä, joten päätin kokeellistua.

Maailman rumin sankarileipojan porkkanakakku

Seikkailu alkaa jo ennen leipomaan ryhtymistä. Reseptissä nimittäin lukee: Philadelphia-juustoa. Tiedättekö, Ranskassa on paljon juustoja. Kaikenlaisia juustoja. Valuvia juustoja. Kovia juustoja. Mutta Ranska ei ole tuorejuustomaa. Philadelphia-juustoa on saanut kaupoista vasta muutaman kuukauden ajan, ja ainoastaan isoista marketeista. Tavallisen supermarketin kohdalla ei kannata juuri haaveilla. Minulla oli siis valittavana halvempi-mascarpone tai kalliimpi-mascarpone.

Ota esiin se iso sininen kulho ja Marilyn-esiliina.

Kaada kulhoon sokeri ja kananmunat. Totea, että reseptissä käsketään laittamaan kolme desiä rypsiöljyä. Ei meillä ole rypsiöljyä, ei semmoinen kuulu tämän maan tapoihin jos ei uppopaista asioita... joskin kaikki, etenkin peruna, uppopaistetaan. Laita tilalle oliiviöljyä... 2,5 desiä, kai sillä pärjää.

Lue ohje. Uudestaan. Uudestaan. Huomaa, että siitä puuttuu jauhomäärä (Minna on sen korjannut sittemmin.) Kysy twitterissä paljonko jauhoja kuuluu olla. Totea, että twitterkään ei ole täydellisen reaaliaikainen kommunikaatiokeino (Mitä? Eivätkö kaikki päivystäkään sen ääressä 24/7?). Lisää jauhoja sen verran, että sekoitus näyttää kakkutaikinalta. Kuori porkkanat ja raasta ne sekaan. Tämä osio onnistui ilman verisiä sormenpäitä tahi muutakaan häiriötä, vaikka raastinraudan sijaan olisi voinutkin ottaa käyttöön sen... mikäsennimion... raastinmyllyn.

Kaada puolet taikinasta kaapissa olevaan irtopohjavuokaan ja mieti, mistä moinen on meille ilmestynyt. Syytän anoppia. Minä en ole tainnut kyseistä vuokaa koskaan käyttää. Syy selviää kun irrotan kypsynyttä kakunpuolikasta vuoasta. Vuoka näyttää tarttumattomalta, mutta kakku ei sitä tiedä. Painelen melkein-ehjää kakunpuolikasta lautaselle, rasvaan ja korppujauhotan mannaryynitän vuoan ja jatkan paistamiskokeiluja taikinan toisella puolikkaalla

Sillä aikaa kaiva laatikosta esiin tomusokerinjämät. Ehkä siinä, tiiviissä purkissa olleessa, ei ole kovin suuria torakoita. En edes uskaltanut vilkaista päiväystä. Sitä ei ole 600 grammaa. Ei varmaan edes pariasataa. Sekoita melkein pehmennyt voi, pölyävä sokeri ja halvempi-mascarpone keskenään.

Irrota toinen puolisko vuoasta. Tällä kertaa se hoituu hiukkasen kivuttomammin.

Sörki tomusokerikuorrutetta osien väliin ja päälle. Sitä on melkein tarpeeksi.

Valokuvaa tekele puhelimellasi, jonka kuvanlaatu ei ainakaan ole leivonnaiselle eduksi. Kuvausassistenttina toimii lapsen porkkana.

Sankarileipojan porkkanakakku

Maku kuitenkin on kohdallaan. Tomusokerikuorrutus ei ole ihan suosikkejani, se on nopeasti äkkimakea, mutta ehkä joskus seikkailen lisää ja teen tästä vaikka kahvikuorrutteisen version. Se todennäköisesti rikkoo jotakin porkkanakakkusäännöstä, josta en ole perillä, mutta menkööt. On tässä ennenkin oltu vallankumouksellinen.

  • Minn Vuo-Cho
    Kommentti Lähettäjä: Minn Vuo-Cho
    08/05/2015 @ 19:47

    Kuka säännöistä välittää, jos maistuu hyvältä?
    Olen pahoillani jauhomäärän puuttumisesta, palaverit estivät pahasti netissä roikkumisen… korjattu kuitenkin ja tärkää on , että maku on kohdallaan.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    09/05/2015 @ 13:07

    Palaverit ovat este kaikelle kivalle :)
    Mutta joo, on mulla sentään sen verran leipomiskokemusta, että tietää, miltä kakkutaikinan pitää näyttää. Sitten vain näppituntumalla.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!