Kesken jääneitä

Blogistaniassa on listattu keskenjääneitä kirjoja. Ainakin Kirsi ja Anni.M ovat tunnustuksensa tehneet.

Minä olen lopettamista vaille luettujen kirjojen kuningatar. Hyllyssä on yhtä jos sun toista, enemmän tai vähemmän aloitettua, usein miehen ostamaa tai mukanaan tuomaa. Useimmat ovat "ainiin, pitäisi joskus lukea tuokin loppuun" -listalla. Mutta jos mainitaan pari sellaista viime aikoina eteen tullutta, jotka eivät vain uponneet ollenkaan.

- - -

Kissing in Manhattan cover David Schicklerin Kissing in Manhattan on bestseller-novellikokoelma. En ymmärtänyt. Tätä toisinaan tapahtuu bestsellereiden kanssa. Otin ohuehkon pokkarin työmatkalukemiseksi. Ensimmäisessä tarinassa teki mieli ravistella naispäähenkilöä. Toinen oli vain tylsä. Kolmannessa teki taas mieli ravistella naispäähenkilöä. Siinä vaiheessa kävi mielessä, jotta "kuinka monta novellia pitää kokoelmasta lukea, ennen kuin voi todeta, että kirja on mun mielestä huono?"

Minua ei kiinnostanut mitä päähenkilöille tapahtuu ja tarinoiden satunnainen absurdius oli sellaista typerää absurdiutta. Itse asiassa olen sen puolikkaan lukemani perusteella aika pitkälle samoilla linjoilla kuin tässä arviossa.

- - -

Jane Green - Roolit vaihtoon Joululomalla tarttui Suomesta yhdestä divarista mukaan Jane Greenin Roolit vaihtoon. Ajattelin, että suomeksi käännetty chick lit olisi kivaa välipalalukemista, kun kyseistä genreä tulee enimmäkseen luettua englanniksi.

Joo ei. Tässä kirjassa korostui heti alusta alkaen se eräs chick litin huonoista puolista, merkkituotekuluttaminen. Aloin olla kurkkuani myöten täynnä "branddroppingia" jo ensimmäisten kymmenen sivun jälkeen ja lopulta se alkoi ärsyttää siinä määrin, että kirja jäi kesken ja lahjoitin opuksen lopulta etiäpäin. Toivottavasti uusi omistaja on vähemmän vaikea.

Mitkä kirjat ovat teidän viime aikojen keskenjääneitänne?

  • Maija Haavisto
    Kommentti Lähettäjä: Maija Haavisto
    27/07/2012 @ 21:20

    Minä olen lähivuosina useamman kerran toivonut, että olisin jättänyt kirjsn kesken kuin oikeasti jättänyt. Esim. Aldous Huxleyn Point Counter Point. En saanut kirjasta oikein mitään irti. Kyllä siinä loppua kohden alkoi jotain tapahtua, mutta silti huoh.

    Viimeisin keskenjätetty joka tulee mieleen on erään Twitter-tutun lähettämä sähköinen arvostelukappale romaanistaan, joka oli jotain bizarroa tms. Ei taida olla minun genreni - tykkään kyllä absurdismista, mutta jotenkin teksti, missä et voi koskaan arvata edes seuraavaa sanaa käy puuduttavaksi. Siitä on tosin jo pari vuotta.

    Ei kun sen jälkeen oli jokin avaruuslentelyscifi, jota mieheni suuresti kehui, mutta itse luovutin ennen sivua 20, koska se oli vain liian huonosti kirjoitettu. Tönkkösuolattua dialogia jne.

    I Never Promised You A Rose Garden on ollut työn alla puoli vuotta ja olen alle puolivälin. Keskeyttäminen kävi monesti mielessä, mutta nyt olen jo niin pitkällä, etten enää viitsi. :-P Haluan kuitenkin tietää, mitä tuossa tapahtuu.

    White Oleanderin olin hilkulla jättää kesken, onneksi en jättänyt.

  • B. N.
    Kommentti Lähettäjä: B. N.
    28/07/2012 @ 10:25

    Viimeksi minulta jäi kesken Alta nollan. Ei siksi, että se olisi vaikuttanut erityisen huonolta, mutta se ei vain vaikuttanut oikein miltään. Luulen, että mielipide olisi muuttunut, jos olisin lukenut pitemmälle. Ehkä joskus. Myös Dracula jäi kesken viime vuonna.

    Ennen en jättänyt koskaan kirjoja kesken, nykyisin teen sitä vähän helpommin. Ylpeys ja ennakkoluulo oli minulla kesken varmaan neljä vuotta, ennen kuin hotkaisin sen loppuun. Minä, Kleopatra on ollut kesken kohta varmaan viisi vuotta, mutta annan sen itselleni anteeksi, sillä siinä on yli tuhat sivua, luen sivun silloin tällöin. :)

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    28/07/2012 @ 18:24

    Maija,
    Tuo on on kunnioitettavaa. Mulla ei kestä kärsivällisyys jos jokin ei uppoa.

    B.N.
    Ehkä sen joskus tajuaa, että sellaisten kirjojen kanssa, jotka eivät vain ollenkaan miellytä itseään, on ihan turha kärvistellä. Maailmassa on muutenkin liikaa luettavaa.

  • Riina
    Kommentti Lähettäjä: Riina
    30/07/2012 @ 20:54

    Nyt seuraa tunnustus. Multa on nimittäin jäänyt parista yrityksestä huolimatta useampi kirja, joista ilmeisesti kuuluisi tykätä.

    Ensimmäinen on Sadan vuoden yksinäisyys, jota olen lukiosta saakka aina silloin tällöin yrittänyt tahkota läpi. Mutta ei.

    Toinen on Siri Hustvedtin “What I loved", joka kummittelee tuolla hyllyssä ruotsinkielisenä versiona. Liikaa jaarittelua metrokirjaksi, enkä oikein muualla ehdi lukea. Ehkä pitäisi yrittää alkuperäiskielellä?

    Ja kolmas on Sinuhe egyptiläinen, jossa en ikinä pääse sitä alun “turhaa turhaa turhaa” -vuodatusta pidemmälle.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    30/07/2012 @ 20:59

    Mäkään en muuten ole saanut Sinuhea luettua :D
    Kolmesti olen tainnut yrittää, ja aina etenee jonkin 30 sivua…

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!