Hilja Valtonen - Vaimoke

Joudun tunnustamaan, että vaikka olenkin lukenut nuorempana runsaahkosti niin viime vuosisadan alkupuoliskon tyttökirjoja kuin romantillista kirjallisuuttakin, Hilja Valtonen oli jäänyt vieraaksi. Hän olkoon siis Koe 13 kotimaista kirjailijaa vuonna 2013 -haasteen kolmastoista kirjailija.

Vuonna 1933 ilmestynyt Vaimoke yllätti ulkosavolaisen lukijan moderniudellaan ja pettämättömällä omaa nilkkaa näykkivällä huumorillaan. Jos tämä ilmestyisi vuonna 2013, kustantaja markkinoisi tätä chick littinä. Itsenäisyyspyrkimyksiä, flirttailevia nuoria miehiä, kylän Casanova, rahan rankumista Ameriikoissa asuvalta isosiskolta, yksi kappale draamakunigattaren elkein eläviä äiti-ihmisiä ja lauma rasittavia mutta avuliaita siskoja. Hörähtelin tasaisin väliajoin ääneen.

Päähenkilö Kirsti purkaa elämäänsä kirjemuodossa amerikan-sisarelleen. Kirsti lopettaa koulunkäynnin, kun parikymppisenä huomaa istuvansa koulunpenkillä viittä vuotta nuorempien seassa. Mutta kotona vahvatahtoinen tyttö on painonsa arvoinen kultaa, vaikkei sitä kukaan myönnäkään. Kirsti huomaa joutuneensa puolittain huijatuksi avioliittoon kylän Casanovan, agronomi Esko Latvan kanssa. Esko on vuorollaan hurmannut ja jättänyt kaikki Kirstin vanhemmat siskot, ja siksipä nuori nainen päättää heittäytyä näennäisvaimoksi, vaimokkeeksi. Ja tehdä Eskon elämän mahdollisimman hankalaksi, jotta tämä ottaisi hänestä avioeron ja Kirsti saisi puolet omaisuudesta.

Vaimoke

Päähenkilö ei itsenäisyydessään ole tyypillinen 30-luvun nainen, vaikka kirjasta käykin oivasti ilmi yhteiskunnan jako miehiin ja naisiin. Miesten ja naisten töihin. Kirsi hoitaa osansa taidolla ja itsepäisyydellä, jota nykynaisen käy miltei kateeksi. Valtosen kielenkäyttö on napakkaa ja sivut täynnä huumoria, josta jokaisen kirjoittajan kannattaisi ottaa opiksi. Sinänsähän lukija tietää alusta alkaen, kuinka romanttinen tarina päättyy, mutta tällä kertaa tuo ei haittaa tippaakaan.

Seuraavalla lomalla sitten välipalalukemiseksi jokin muu Valtonen.

  • Vera Vala
    Kommentti Lähettäjä: Vera Vala
    22/06/2013 @ 19:40

    Hilja Valtonen <3 Ei ole montaa Valtosta, jota en olisi lukenut. Neiti Talonmies on kyllä huumorinsakin vuoksi ikuinen suosikkini, vaikka hyviä ne ovat kaikki!

  • Annami
    Kommentti Lähettäjä: Annami
    22/06/2013 @ 20:59

    Luin juuri muutama päivä sitten uudelleen Hilja Valtosen esikoisteoksen Nuoren opettajattaren varaventtiilin. Sekin oli hauska kirja, jossa oli itsenäinen naishahmo päähenkilönä. Rupesinkin ihmettelemään, miksen ole lukenut muita Valtosen kirjoja. Kun luin tämän bloggauksesi, tajusin, että olen varmaankin nähnyt Vaimokkeen joskus lapsena kesäteatterissa. Kirjankin voisi joskus lukea, sillä kuulostaa mielenkiintoiselta enkä muista paljoakaan tuosta todennäköisesti näkemistäni näytelmästä.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    22/06/2013 @ 21:56

    Joo, näitä kyllä uskaltaa suositella nykylukijallekin. Ainakin tämä oli kestänyt hurjan hyvin aikaa, eikä toimivaa huumoria ole koskaan liikaa.

    Vaimokkeen ainakin luki ihan muutamassa tunnissa, paksu kirja se ei ollut.

  • Joku
    Kommentti Lähettäjä: Joku
    24/06/2013 @ 08:38

    Kun näin Vaimokkeen pinossasi, ajattelin juurikin, että juuri sopiva kesäinen välipala. :-)

    Kaikkien aikojen suosikkini Valtosista taitaa olla Neekerityttö peilaa.

    Voin suositella myös Poikamiestyttöä, jossa jo aloitus on oiva (kuin myös sitä edeltävä esilause, vaikka toisella tavalla):
    “1.
    Nykyään ovat pienet lapset niin onnellisia, että heti kun jaksavat kiivetä seisomaan omille tolpilleen, heidän leukansa yltää pöydän reunan yläpuolelle. He voivat omin silmin tutustua pöydänpäällysmaisemaan. Toisin oli minun osani. Jos halusin tietää, mitä pöydällä oli täytyi kiskoa pöytäliina alas.”

    :-)

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    25/06/2013 @ 13:52

    :D Pienet lapset ovat.

    Tosiaan, seuraava Valtonen seuraavalle lomalle.

  • Mari Siliämaa
    Kommentti Lähettäjä: Mari Siliämaa
    17/07/2013 @ 18:23

    Missä olisinkaan ilman Valtosen kirjoja! Joku syytti minua seiskalla siitä, että aineeni kuulostivat liikaa Valtoselta :)

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!