Kaikki minkä näät voi olla harhaa

Viime vuosi oli kirjoittamisen osalta onnistumisia. Ja käsittämätöntä ahdistusta. Usein mietin, että olisi vain parempi, jos ei olisi minkäänlaisia tavoitteita. Kirjoittaisi vain päätään tyhjäksi, siinä kaikki.

Jossain vaiheessa totesin, että parempi on yrittää pitää pää vedenpinnan yläpuolella. Alla on vaikeampi hengittää.

Kuuntelin Neljää ruusua ja väänsin sanoja uusiksi.

Sun täytyy mennä
sillä sana on vapaa
ja lauseet liikkumaan on pantu sinua varten
tapahtui mitä vaan
se on sun tarinas eikä kenenkään muun.

   Järven rannassa hän huuhteli käsistään veren ja seuraili uiskentelevaa sorsapariskuntaa, aaltojen liplatusta rantakivissä. Täällä oli ihastuttavan rauhallista.