Korsi keossa

Toisen blogin puolella minulla on yhtenä tunnisteena metabloggaus. Tasan siitä syystä, että joskus eksyn bloggaamaan bloggaamisesta. Mikä on kuin muna bloggaisi kanasta ja kana munasta. Eikä maailma taaskaan pelastu.

Olen seurannut kirjablogeissa käytyä keskustelua bloggaamisen etiikasta ja bloggareiden kytköksistä kustannusmaailmaan. Olen seurannut sitä... ystävällisen huvittuneena. Miksi huvittuneena? Koska täysin sama keskustelu, täysin samoin sanoin käytiin muutamaa vuotta takaperin muoti-/tyyliblogien puolella. Voisinpa jopa sanoa, että bloggaajien argumentit mahdollisia syytöksiä vastaan olivat miltei sanasta sanaan samat.

Kirjoitin silloin (elettiin vuotta 2008) melko terävän blogitekstin. En nyt linkkaa sitä tähän, ihan siitä yksinkertaisesta syystä, että olen keventänyt mielipiteitäni. Aina ei ole pakko kääntää veistä haavassa, enkä minäkään ole enää niin mustavalkoinen. Kerrottakoon kuitenkin, että taustalla oli juttu Nissanin brunssista ja kesäautotarjouksesta, johon laajalti tartuttiin. Mutta mitä sanoivat nämä "kritisoimani" bloggaajat?

Kuulostaako tutulta?

Bloggaajat eivät yleensä ole ammattitoimittajia MUTTA maalaisjärki meillä yleensä on. Itse tuossa tapahtumassa olleena, voin sanoa, että varsin kriittisiä bloggareita siellä oli paikalla. Mielestäni "pelisäännöt" olivat meille kaikille selvät. Ja sanoisin, että niin kauan kuin kutsut kohdistuvat täysi-ikäisiin ihmisiin, niin ongelmaa ei pitäisi syntyä (ja nyt en väitä alaikäisiä tyhmiksi, raja vain on pakko vetää johonkin, joten vedän samaan kohtaan kuin lakikin). Naivia ehkä, mutta minä pidän kanssabloggareitani älykkäinä ja tarpeeksi mediakriittisinä, että he tietävät ja ymmärtävät omat oikeutensa.

Okei, mainitsin Nissanin blogissani, mutta en koe, että sen takia sadat teinitytöt ryntäävät autokauppaan osamaan itselleen Micran. En myöskään kirjoittanut brunssista sen takia, että Miltton tai Nissan saisivat mainosta, vaan siksi, että ne olivat osana tapahtuman sisältöä. Kuten sanottu, omat motiivini olivat ihan muualla. En tunne oloani höynäytetyksi, koska yhtä lailla hyödynsin brunssia ihan omiin itsekkäisiin tarkoituksiini (kts. motiivit).

Ja tottakai mietin hommaa omaa blogiani pidemmälle. En nyt vaan jaksa kuitenkaan uskoa, että joku kiinnostuisi Nissanista kun ohimennen mainitsen sen olleen mukana tapahtumassa. Varsinkin, kun en itse moista autoa huolisi omakseni (kerroin tämän myös blogissani). Viikon sillä voi ajella kyllä ilmaiseksi, köyhällä autottomalla kun ei ole varaa valittaa. :D

Kukaan muu ei taida olla yhtä riippuvainen mainostajan tuloista kuin ammattitoimittaja, ja tuskinpa siellä naistenlehdissäkään joka numerossa testattaisiin 50 euron rasvapurkkeja, jos niitä ei läheteltäisi ilmaiseksi toimitukseen. Minusta ei ole toimittajalta yhtään eettisempää kirjoittaa jostain tuotteesta kuukausipalkkansa pelossa, ehkä jopa päinvastoin. Miksi kuvittelet, että bloggarin ja mainostajan väliset pelisäännöt eivät voisi olla selvät? "Saat tämän tuotteen, jos kirjoitat" tai "saat tämän tuotteen, kirjoita jos haluat" - jokainen voi sitten itse päätellä, onko jompikumpi diileistä moraalisesti kyseenalainen.

En tajua millä perusteella päättelet, että kriittinen suhtautuminen ilmenee vain ja ainoastaan siten että ei mainitse koko tapahtumaa ollenkaan. Vai pitääkö asioista väkisin keksiä pahaa sanottavaa, jos sellaista nyt ei äkkiseltään tule mieleen?

Vuonna 2008 sanottiin, että (muoti)bloggaajilla on maalaisjärkeä ja kykyä hahmottaa missä rajat menevät. Että pelisäännöt ovat selvät. Ei kannata huolestua, sillä kyseessä on vain harrastus, jolla ei pitäisi olla suurtakaan vaikutusta mihinkään.

Vuonna 2013 blogimainonnasta huolestutaan jo korkemmallakin tasolla kuin vain minun blogissani. ASML nimittäin on tehnyt blogimainonnan säätelemiseksi ohjeluonnoksen, jota voi käydä kommentoimassa. Suosittelen lämpimästi sen lukemista ihan jokaiselle bloggaajalle, jonka teksteissä joskus arvioita erinäisistä tuotteista vilahtelee.

Viisi vuotta sitten muotibloggaajat eivät ilmeisesti hahmottaneet, mihin suuntaan kuvio oli menossa. Hahmottavatko kirjabloggaajat nyt? Minä en ainakaan. En edes tiedä mikä olisi oikea suunta. Siksi en sano, että pitäisi kirjoittaa siitä tai tästä. Saatan toivoa, jopa ääneen, mutten sano että olisi pakko. Joka tapauksessa pakko harvoin tuottaa toivottuja tuloksia.

Siinä olen kuitenkin samoilla linjoilla Luutii-blogin Maaria Pääjärven kanssa, että bloggaajan (huom: en puhu vain kirjablogeista, vaan julkisesti kirjoitetusta tekstistä noin ylipäätään) on hyvä tiedostaa se, että sanoilla voi olla vaikutusta. Vaikka kyseessä olisikin vain harrastus. Vaikka kyseessä olisikin vain pienilevikkinen blogi. Kunhan tämän tiedostaa, saa hyvällä omallatunnolla tehdä kaikenlaiset ratkaisunsa bloggaamisessaan.

Varsinkin kirjabloggaajille tämän luulisi olevan itsestäänselvyys: Kuinka monen elämään on hurjasti vaikuttanut yksi kirja, tai jopa yksi lause? Ehkä sellainen, jota ei lähtökohtaisesti ole vaikuttavaksi tarkoitettu.

  • Saara Henriksson
    Kommentti Lähettäjä: Saara Henriksson
    11/06/2013 @ 09:05

    Hyvä kirjoitus!

  • Amma
    Kommentti Lähettäjä: Amma
    11/06/2013 @ 09:19

    Kiitos tästä! Tosiaan mielenkiintoista lukea muotiblogien kommentteja, kovin samanlaisiltahan ne näyttävät.
    Kuitenkin pidän muoti- ja kirjablogeja yhdessä suhteessa erilaisina: kirjablogeissa tuotteen eli kirjan esitteleminenhän on itse tarkoitus ja kuten monet kirjabloggaajat ovat HS:n artikkeliin kummeksuen vastanneet, kirjoista vinkkaaminen (eli kirjojen kehuminen) on koko homman suola. On vaikea esitellä hyvää kirjaa kertomatta mistä ja kenen kustantamasta kirjasta on kysymys :)
    Muotiblogia taas voisi pitää (mielestäni, en kyllä ole sen puolen asiantuntija) myös ilman tuotemerkkejä. Tuli noita kommentteja lukiessa mieleeni, että muotiblogit ovat ehkä tämän keskustelun myötä jalostuneet kirjablogimaisempaan suuntaan eli tuotemerkit ovat selkeämmin esillä. Voin kyllä olla myös väärässä.
    Kuten sinulle omassa blogissani vastasin, nähtävästi tämä keskustelu täytyy vain käydä läpi kaikissa blogeissa. Tämä on tietysti hyvin ymmärrettävää, koska kirja- ja muotiblogeissa taitavat valtaosaltaan pyöriä eri ihmiset. Hyvä, että keskustellaan :)

  • Hirlii
    Kommentti Lähettäjä: Hirlii
    11/06/2013 @ 11:47

    Hyvää infoa sinulla, kiitos !

    Ilman muuta kirjoista blogeihinsa kirjoittavien on syytä ilmoittaa sidokseksensa kaupallisiin yrityksiin, saamiinsa lahjoihin ja kumppanuuksiin jotka vaikuttavat kirjaesittelyn taustalla. Toisaalta tarkka lukija havaitsee ne kyllä monesti muutenkin tai ainakin arvelee niitä olevan.

    Oma kirjabloggaukseni periaate on se etten ole solminut yhteyksiä markkinointimielessä yritysmaailmaan, enkä muutenkaan, koska en pidä sitä tärkeänä.

    Kiusallisinta on kuitenkin se etten saa blogipohjaltani mainoksia pois, ne tulevat sinne vastoin tahtoani, wordpress-pohjan tarjoavan palveluyrityksen toimesta.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    11/06/2013 @ 12:10

    Amma,

    On totta, että muotiblogit ja kirjablogit eivät ole täysin rinnastettavissa. Jo siksikin, että kustannustoiminnan ympärillä pyörii hurjan paljon vähemmän silkkaa rahaa. Kuitenkin, kun kyseessä on harrasteblogi (kirjat, musiikki, neulonta, ruoka, muoti…), lähtökohta ei kuitenkaan ole niin erilainen: Bloggaaja yleensä haluaa esitellä intohimoaan. Harva lähtee bloggaamaan sillä mielellä, että tahtoisi olla osa markkinointikoneistoa. Niin saattaa kuitenkin käydä, joten vapaus harrastaa ja vastuu sanoistaan tulisi pystyä tasapainottamaan.

    Lukuharrastuksen kannalta kirjablogit ovat kuitenkin upea asia. Puhuttiin uutuuksista ja arvostelukappaleista tai ei. Kukaan ei vain tiedä, mihin suuntaan blogiskene on juuri nyt menossa. (tai en ainakaan minä tiedä. Ehkä joku tietää.)

    Hirlii,

    Tällaisten ohjeistusten periaate onkin suojella niitä, jotka eivät ole “tarkkoja lukijoita". Kirjablogeissa ongelma on tosiaan huomattavasti pienempi, mutta blogeissa, joissa homma pyörii selkeämmin kulutuksen ympärillä, ja joiden lukijat ovat usein kovin nuoria, ohjeistus on ihan paikallaan. Eikä se huonoa tee muillekaan. Jokainen voi miettiä asioita ja tehdä oman linjansa.

  • Mari Siliämaa
    Kommentti Lähettäjä: Mari Siliämaa
    17/07/2013 @ 18:29

    Kiitos, mielenkiintoinen juttu. Asia puhututtaa myös “oikeassa elämässäni” eli töissä.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!