Kurkkaus kirjahyllyyn

...eli mistä kirjoitetaan kun ei ole mitään kirjoitettavaa.

Silloin ulkosavolainen ottaa (laadultaan korkeintaan keskinkertaisia) valokuvia, ja esittelee osia kirjahyllystään. Koska kaikkiahan kiinnostaa.

Takan reunalla on tietenkin lampaita, mutta myös kasa kirjoja. Itse asiassa kahdessakin rivissä, taaimmaiset eivät tuossa näy. Pari suomenkielistä lukematonta pokkaria, muistutuksena itselle, että pitäisi joskus tarttua. Kumman rakas toimikoon pehmeänä siirtymänä Jane Austenista URS:in julkaisujen suuntaan. How to Write a Damn Good Novel ja Säröt voivat saada aikaan illuusion sivistyneestä kirjoittajasta.

takanreunus

Ei-niin-salainen paheeni. Ken Follettia kolmella kielellä. Tuplasti tuon verran asustaa vielä hyllyssä kotikotona, tuon niitä opus kerrallaan mukanani. Taidan omistaa kaiken miehen omalla nimellään kirjoittaman. Lukuun ottamatta Fall of Giants:in jatko-osaa, joka on sekin ilmestynyt. Ensin pitäisi lukea tuo loppuun. Comme un vol d'aigles taitaa olla anopin omaisuutta, suomenkielinen versio Teheran on sekin... Suomessa.

Tästä muuten huomaa oivasti, kuinka typerästi ranskalaiset painavat kirjojen selkämykset. Teksti kulkee siis alhaalta ylös. Jos kirjan laittaa lappeelleen, pitää kannen olla alapuolella, jotta selkämysteksti ei olisi ylösalaisin.

Ken Follett -hylly

Kotimaista ja tietokirjallisuutta. Kotimaisten seassa mm. sellaista, jota ei ole vielä tullut luettua. Ja sellaista, jonka olen lukenut, mutta josta en halua luopua. Yleensä kierrätän kirjat melko surutta luettuani, jolleivät ne jättäneet suurempaa muistikuvaa. Mm. pirjohassiset kuuluvat jälkimmäiseen vielä lukemattomaan sakkiin.

Tietokirjallisuudesta suunnilleen kaikki on toisen puoliskon mukanaan kuljettamaa. Filosofia ei oikein ole minun heiniäni, en ole koskaan tajunnut. Kantaaottava yhteiskunnallinen tietokirjallisuus vielä vähemmän.

kotimaista

Hyvin satunnaista ja pokkarimallista. Joukossa niin klassikkoja kuin kaikkea enemmän-hämärää ja vähemmän-klassikkoa. Etenkin noita Folion kahden euron minipokkareita. Jos on tarvetta ajanvietteelle junamatkalla tai odotushuoneeseen jumiutuessa, sijoitan sen 2€ mieluummin kirjaan kuin naistenlehteen. (Kuulostipas parempi-ihmisyydeltä. Hrrgh. Noh, en vain henk.koht. viihdy naistenlehtien parissa.)

pokkareita

Sanoja. Ranskan kielioppia. Haaveilen yhä tuovani joskus Suomesta mukanani Suomen kielen perussanakirjan. Siinä vain on useampi osa. Englanti-ranska-englanti -sanakirja on joskus ostettu kirpparilta 50 sentillä. Oikeastihan käytän noista WSOY:n sanakirjaa ja joskus Hachettea. Molempia harvakseltaan, enää ei niin tarvitse.

Puoliranskalaiseksi huusholliksi meillä on oudon vähän sarjakuvia. Mies ei ole koskaan harrastanut, minä vielä vähemmän. Le Petit Spirou -sarja on suomalaisillekin tutun Pico ja Fantasion spin-off. Sen sijaan meillä on jostain syystä useampikin karttakirja. Yksi toistaan tarpeellisempi (tai sit ei).

sanakirjoja ja sarjakuvia

Eikä tietenkään pidä unohtaa portaiden yllä asustavaa chick lit -kirjahyllyä. Jossa kirjojen seurana on luonnollisesti se toinen kahdesta korkokenkäparistani. Tuossakin on hävettävän monta lukematonta. Mutta kyllä mä taas kohta. Pian. Joskus.

chick lit -kirjahylly

Jep. Tää on sitä materialistisuutta. Vaatekaappini sisältöä en aio esitellä. Se olisi vielä tylsempi.

  • vaarna
    Kommentti Lähettäjä: vaarna
    07/08/2013 @ 18:22

    Aaaahhh, tykkään tirkistellä muiden kirjahyllyihin <3

    Kirjoissa on vaan jotain kaunista, kun ovat nätisti sommiteltuina. Pitäisi laittaa omatkin hyllyt kuntoon nyt kun sain lisätilaa (kirjoista räjähtävän kirjahyllyn vuoksi) :D

    Luet siis kaikilla kolmella kielellä? Suomeksi, englanniksi ja ranskaksi. Wau. O.O

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    08/08/2013 @ 00:46

    Joo, kaikilla kolmella. Jos ihan tarkkoja ollaan, niin kymmenestä luetusta ehkä kuusi on suomeksi, kolme englanniksi ja yksi ranskaksi. Olen tosi laiska lukemaan ranskaksi. Ei se vaikeaa ole, en vain viitsi.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!