11 asiaa minusta ja kirjoittamisesta

Sain Luen ja kirjoitan -blogin Paulalta haasteen. Joskin olen ihan varma, että olen jo vastannut tähän jossakin muodossa... hmm. *Penkoo blogiarkistojaan.* Kyllä, oikein muistin. Mutta vastataan silti, omasta navasta on aina hyvä puhua.

1. Jokaisen haastetun pitää kertoa 11 asiaa itsestään.
2. Pitää vastata myös haastajan 11 kysymykseen.
3. Haastetun pitää keksiä 11 kysymystä uusille haastetuille.
4. Hänen pitää valita 11 bloggaajaa, jolla on alle 200 lukijaa.
5. Haastetun pitää kertoa, kenet on haastanut.
6. Ei takaisin haastamista.

11 asiaa

1. En pidä kylmästä. En etenkään silloin kun se on kosteaa ja jäätää kadut luistelukentiksi.

2. En toisaalta pidä liian kuumastakaan. Olen tasaisten plus kahdenkahden ihminen.

3. Edelliseen voidaan tehdä poikkeus jos se on sauna tai paratiisisaari, joita molempia pääsen kokemaan turhan harvoin.

4. Tai noh, paratiisisaaria ei vielä koskaan. Ulkomaanasukiksi olen siitä eksoottinen tapaus, etten ole koskaan käynyt Euroopan ulkopuolella.

5. Tästäkin huolimatta olen lentänyt parhaimmillaan 13 kertaa vuodessa. Enkä edes mitään työmatkoja. Kun asui etelässä, kaukana kaikesta ja ison lentokentän tuntumassa, kaikki kotimaan(kin)matkustus oli helpointa lentämällä.

6. Kuten kaikki toista blogiani lukeneet tietävät, heikkouteni ovat lampaat. Meillä on kotona paljon lampaita. Paljon. Kymmeniä? Satoja?

7. Blogi onkin saanut nimensä siitä. Ja kyvystäni nukkua paljon. Tämän blogin nimi sen sijaan... en tiedä edes itse. Joskus nimillä ja nimimerkeillä on vain taipumuksena tarttua ja jäädä kiinni. Ja sitten niistä ei pääse eroon edes ravistamalla.

8. Tällä hetkellä listojen tekeminen tuntuu ylivoimaiselta, sillä aivotoimintani on vakavasti hidastunutta. Onneksi pidän työstäni, muuten tällaiset 70 tunnin työviikot saattaisivat olla vielä tuskastuttavampia.

9. Niskan se ainakin on jumiuttanut täysin. Ja huomenna jatkuu...

10. Vuosi on alkanut melko raskaana, ja jatkuu sellaisena vielä ainakin pari-kolme kuukautta. Sitten on luvassa kaikenlaisia isoja muutoksia ja ties mitä muuta. Joskus saattaisin kaivata ennalta-arvattavuutta ja rauhallisuutta.

11. ...mutten kuitenkaan niin paljoa, että erehtyisin ostamaan asunnon tai talon. Pois minusta omistusasujuus.

Goals

11 kysymystä kirjoittamisesta

1. Kirjoittamisesi inspiraatio?
En minä tiedä mistä ne ajatukset tulevat. Yksittäisistä kohtauksista, unista, sanoista, joskus musiikistakin.

2. Kuka on kirjoittamiseesi itsesi jälkeen eniten vaikuttanut henkilö?
Isä. En olisi varmaan koskaan ruvennut kirjoittamaan aikuisiällä, jos hää ei olisi toistellut, että "kirjoita nyt muutakin kuin blogia".

3. Mahdollinen kohdeyleisösi?
Jokainen, joka haluaa minua lukea. Sanoisin kuitenkin, että monien kirjojen kohdeyleisö olisi se semmoinen "nuori aikuinen (tyttö)". Hieman itseäni yllättäen tekstini ovat kuitenkin uponneet niihinkin, joita en olisi millään kohdeyleisöön hahmottanut.

4. Minkälaista tukea ja apua olet kirjoittamiseen saanut?
Internetin kirjoittajavertaistuki lienee olennaisinta. Osaavat sekä potkia takamukselle, että pitää pinnalla silloin kun on pakko. Sitä kautta ovat löytyneet myös ensilukijat.

5. Minkälaista tukea vielä tarvitsisit?
Kuten joskus haikailin, olisi kiva päästä ihan fyysisesti jollekin kirjoittajakurssille. Ei se nyt ole mikään sellainen Ehdoton Tarve, mutta silti olisi kiva. Ulkosuomalaisuudessa on harminsa.

6. Mikä kirjoittamisessa on hankalinta?
Juoni. Tai jos juonittelua ei lasketa, niin sitten se, että pitäisi uskoa siihen hommaansa ihan pirusti. Käyttää kuukausia, vuosia elämästään johonkin, josta ei välttämättä saa vastineeksi kuin ailahtelevia tunteita ja parhaimmillaan tyytyväisyyttä onnistumisesta. Hyvin vähän mitään konkreettista. Olen minä joskus miettinyt, että jos sittenkin rupeaisin vaikka nypläämään pitsiä.

7. Mikä sinua estää kirjoittamasta?
"Miksi edes yritän kun en kuitenkaan osaa?"
Pahimmillaan väsyneenä ja sähköpostiin tippuneiden kahden rivin hylsyjen jälkeen.

8. Miten olet päässyt yli kohdissa 6 ja 7 mainitsemistasi kynnyksistä?
Kirjoittamalla. Sitten suljetaan aivot siltä, mikä on mahdollista ja etenkin siltä, mitä muut mahdollisesti tekevät. Ja kirjoitetaan. Apinanraivolla. Sillä se lähtee millä on tullutkin (pieniä määriä valkoviiniä tai hyvää olutta saatetan myös käyttää apuna).

9. Kirjallinen esikuvasi - keneltä ehkä olet saanut vaikutteita tai kenen tavalla haluaisit pystyä kirjoittamaan?
En kykene sanomaan yhtä ainoaa kirjailijaa. Monien hyvien kohdalla on tullut sellaisia "oi kun osaisin noin" -hetkiä. Ken Follett kirjoittaa nautittavia pahiksia. Ronni Cooperin chick litissä on sitä jotain räävitömyyttä, mitä genreen kaipaan. Charlaine Harris osaa cliffhangerit. Katherina Hagena rakensi kokonaisen hienon kirjan takaumille. Ja niin edespäin ja niin edespäin...

10. Lempikirjasi, yksi tai useampi?
Onhan noita. Taivaan pilareista aina täällä moneen kertaan mainittuun Pikku prinsessaan. En yleensä tykkää listata lempi-sitä-tai-tätä.

11. Tähän mennessä upein hetki, pieni tai suuri, kirjoittajaelämässäsi?
Mikähän olisi? Se, kun sain ensimmäisen, kamalan raa'an version Vaaleanpunaisesta valmiiksi. En olisi ikinä uskonut kirjoittavani romaanimittaista tekstiä. Tai se, kun ensimmäisen kerran huomasi, että joku jopa piti jostain kirjoittamastani pätkästä. Moni pieni sana on ollut paljon.

En varmaankaan saa taaskaan aikaiseksi haastaa yhtätoista henkeä (aivoni eivät veny niin pitkälle, että surffaisin ja katselisin kuka tätä ei ole saanut). Mutta tämän linkin takana oleviin 11 vaikeaan kysymykseen saavat halutessaan vastata esim. Kananlihalla -blogin Mari ja Simpukka Vierailla poluilla.

- - -
[Kuva: Candie_N, CC by 2.0]

  • Paula / Luen ja kirjoitan
    Kommentti Lähettäjä: Paula / Luen ja kirjoitan
    17/02/2013 @ 11:43

    Kiitos haasteeseen vastaamisesta! Pidin erityisesti tietysti kirjoittamisasioista, mutta mukava on kuulla blogin takaa muitakin huutoja! Minäkään en tykkää vastata lempi-aiheisiin kysymyksiin. ;-) Vanha viisaus “sillä se lähtee millä on tullutkin” pätee kyllä kirjoittamiseen. Kirjoittamisesta siipeen saadut haavat lähtevät pois kirjoittamalla.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    17/02/2013 @ 17:31

    Kyllä… vaikka melko usein usko loppuukin. Sitten pitää etsiä se apinanraivo.

  • Simpukka
    Kommentti Lähettäjä: Simpukka
    01/03/2013 @ 10:38

    Parempi myöhään kuin ei milloinkaan…
    Kiitos haasteesta, sain vastaukset laadittua vasta tänään 1.3.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!