Molly Harper - Nice Girls Don't Date Dead Men

Jollakin taannoisista Pariisinreissuista eksyin Abbey Bookshop -kirjakauppaan, ja sieltä ovensuussa olevasta pokkarilaatikosta tarttui parilla eurolla mukaan vaaleanpunainen vampyyriromanssi. Se jäi alun vilkaisun jälkeen chick lit -kirjahyllyyn. Nyt lukumaratonin aikana hypistelin vieressä ollutta vielä lukematonta osaa Sookie Stackhouse -sarjasta, mutta tartuin sitten kuitenkin tähän. Enkä katunut. Luin jo maratonin aikana pitkälti yli puolenvälin, ja totesin jossain vaiheessa osuneeni yllättävän älyllisen vampyyriromantiikan pariin.

Ok, ehkä "älyllinen" on liioitteleva sana, kun puhutaan tosiaan ihan silkasta vampyyriromantiikasta, mutta selitän fiilikseni myöhemmin. Ensin tarinan pariin.

Nice Girls Don't Date Dead Men on itse asiassa toinen osa Jane Jameson -sarjaa. Asia, jonka toki huomasin vasta kirjan ostettuani. Mutta kun pääsi kärryille henkilöistä, niin ekan lukemattomuus ei oikeastaan haitannut. Eletään pikkukaupungissa Jenkeissä, ja yhteiskunnassa jossa vampyyrit ja erilaiset ihmiseläimet (mm. ihmissudet) elävät kohtuullisen rauhanomaisesti ihmisten kanssa rinnakkain. Tosin hieman syrjittyinä, kuten kaikki vähemmistöt. Päähenkilö, Jane, on tuoreeltaan vampyyri. Vampyyriksi päätymisen takana on tilanne, jossa Jane on saanut potkut työstään kaupunginkirjaston lasten- ja nuortenosaston päällikkönä. Hän juo itsensä känniin keskellä päivää, päätyy hortoilemaan metsään ja tulee ammutuksi hirvenä. Paikalle ilmaantuu (tumma ja salaperäinen!) vampyyri Gabriel, joka pelastaa Janen lopulliselta kuolemalta. Vampyyrin elämä ei kuitenkaan ole helppoa: äiti kieltäytyy ymmärtämästä, sisar suuttuu epäluonnollisuudesta, kämppäkaverina asuu kuolleen isotädin haamu... ja niin päin pois. Tämän toisen kirjan varsinaisena juonena ovat kuitenkin häävalmistelut. Janen paras ystävä Zeb on menossa naimisiin ihmissusitytön kanssa. Zebin äiti, Mama Ginger, on vakaasti päättänyt että Zeb ja Jane kuuluisivat pariskunnaksi, ja tekee kaikkensa estääkseen häät. Siinä sivussa seurataan Janen ja Gabrielin vähintäänkin epämääräistä seurustelusuhdetta.

Nice Girls Don't Date Dead Men

Bref, kuten kaikki huomasivat, juoni on nähty jo muutamaan kertaan, eikä perusasetelmakaan ole kummoinen. Minä kuitenkin viihdyin kirjan parissa hyvin lähinnä päähenkilön takia. Jane on fiksu ja koulutettu ihminen. Saa suunsa auki silloin kun on tarvis (ainakin useimmiten), ei sano pelkkiä typeryyksiä, eikä jää marttyyrin rooliin. Toimii niin kuin järkevän yksilön voi olettaa toimivan. Huomattavasti vähemmän ärsyttävä kuin Sookie.

Kirja on täynnä kliseitä, mutta niitä tunnutaan käytettävän hyvin tietoisesti. Dialogi on napakkaa ja kekseliästä. Sen lisäksi ilahduin siitä, kuinka kirja ei edes yritä ottaa itseään vakavasti. Huumoria kehitellään nostamalla esiin kaikenlaista perinteistä kauhu- ja fantasiakuvastoa. Jos päähenkilö valmistelee joulupirskeitä käyttämällä apunaan Elegant Undead Entertaining -opusta, josta valitaan Foods That Vampires Can Prepare Without Becoming Nauseate -menu, niin olettaisin todennäköisemmin lukevani harrypotteria kuin paranormaalia romantiikkaa.

Eikä romanssi voi olla täysin huono, jos kesken vampyyriseksin aletaan analysoida sitä, kuinka Jane Austen rakensi lopun Järki ja tunteet -romaaniinsa.

Oli tässäkin toki heikkoutensa. Sanoinko jo, että olematon juoni? Tai ärsyttävät sivuhenkilöt jotka ärsyttävyydessään menivät jo reilusti karrikoidun puolelle. Saati sitten melkolailla itseään toistava kieli, jolle minä toisinaan pyörittelin silmiäni ja kohottelin kulmakarvojani. Ostakaa joku ilmaussynonyymisanakirja kirjailijalle, kiitos.

Mutta ei tämä siis kaikkiaan ollenkaan kehno valinta ollut. Sanoisin jopa, että mainio vaihtoehto, jos kaipaa elämäänsä höttöistä vampyyriromantiikkaa. Muutaman kerran saa ihan naurahtaa ääneen.

  • Minn Vuo-Cho
    Kommentti Lähettäjä: Minn Vuo-Cho
    23/06/2014 @ 16:45

    Hehee, tämä pitää laittaa muistiin. Aina välillä on todellinen tarve (hyvälle) vampyyriromantiikalle. Se on juuri sopivaa aivojennollauslukemista tällaiselle keski-ikäiselle täti-ihmiselle, joka ei enää osaa lukea tavallisia harlekiineja rentoutuakseen ;-)

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    23/06/2014 @ 22:20

    Juuh, tää on ihan kiva välipala. Kuvittelisin, että e-kirjoina löytyy.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!