Kaamoslahmaannus

Lahmaannus on hirvittävän hyvä sana. Ei aivan yhtä monikäyttöinen kuin härpäke, mutta kaikessa yksinkertaisuudessaan kuvaava. Se on lamaannusta, johon sisältyy silkkaa laiskuutta ja jonkin verran saamattomuutta ja etenkin sohva. Kaamoslahmaannus on läheinen sukulainen kaamosmasennukselle. Sitä vain ei löydy sairausluokituksista.

Lahmaannuksen erikoistaitona on syödä kaikki kyky fiksuun ja vähänkään aivokapasiteettia tarvitsevaan tekemiseen. Arjen pyörittäminen onnistuu.
pyykinpesu – OK
lapsen ruokinta – OK
kirjoittaminen – ei-ei
työhakemuksien tekeminen – ei-ei
kaupassa käyminen – OK
lukeminen – vain, jos teksti on helppoa ja fontti suurta
tiskaaminen – eipäs nyt sentään ruveta kiroilemaan
opiskelu – ei-ei

Aika monta kertaa on viime päivinä on tehnyt mieli heittää vesilintua kaikella mahdollisella. Vain sääli vesilintua kohtaan on pidätellyt.

Black swan
Tätäkään leffaa en ole nähnyt. (Kuva Pariisista keväältä 2011.)

Ranska nyt on muutenkin yleisessä masennustilassa. Pilvet roikkuvat niin matalalla, että niitä voisi miltei hipoa. Ne ovat tummia ja niissä vilahtavat aukot päästävät läpi ainoastaan valoa, joka luo entistä pahemmin kontrasteja ihmisryhmien välille. Kaikki pelkäävät toisiaan.

Tuuli puhaltaa jostain Atlantilta sellaista hujakkaa, että pienemmät kulkijat nousevat lentoon. Meillä sen tietää siitä, että makuuhuoneen ikkunan ulkopuolella katot ujeltavat kuin halvalla tehdyssä kauhuleffassa. Minä lapsiperhe- ja työttömyyshöperöidyn näin vuoden aluksi. Kaipaan kovasti ihan omaa aikaa. Pidempää jaksoa omassa rytmissäni, ei mitään aamuyhdeksän kahvikupillisen, puolen päivän pyykkäyksen ja iltakuuden kiljunnan välissä varovasti raajojaan oikovaa. Sen toivominen tuntuu hieman samalta kuin lottovoiton odottaminen.

Ideoita nyt sentään on. Sitä voidaan pitää ihmeenä ja ajatella jonkinlaisena tekohengityksenä. Minulla on niinkin kumma ajatus kuin tietokirjaidea. Ei mitään kovin vakavasti otettavaa tiedettä, muttei kaunokirjallisuuttakaan. Olen nyt kahlannut todennäköisesti ainoaa tuoreehkoa aihetta sivuavaa kotimaista teosta, vähän kuin lähdeaineistona. Tavallaan hyvinkin mielenkiintoinen kirja, mutta voi kuinka vaatimaton kieliasultaan. Vaikka kaunokirjallisuuden kanssa flirttaileekin. Tai ehkä juuri siksi. Antaisin anteeksi, jos lukisin selkeästi tietokirjana, nyt vähän tylsistyn.

Parin viime vuoden lahmaannus vain tekee epävarmaksi. Hyvätkin ideat jumiutuvat silloin, kun niille pitäisi oikeasti tehdä jotain. Jonkin verran saamattomuutta ja etenkin sohva.

Tähän loppukaneetiksi kuuluisi varmaan laittaa tulevaisuuteen optimistisesti suhtautuva, mieluiten Paulo Coelholta lainattu, inspiraatiolause. Eteerisellä maisemakuvataustalla. Hrrrrrgh. Jos sellaisen tulostaisi ja teippaisi tuohon seinälle tietokoneen yläpuolelle, niin motivoisikohan se kirjoittamaan ihan vain olemassaolollaan? Ettei tarvitsisi tuijottaa lausahdusta ja kärsiä jatkuvasta sokerisesta positiivisuusyliannostuksesta.

uninspirational quote
[Kuva: täältä.]
  • Malna
    Kommentti Lähettäjä: Malna
    11/01/2015 @ 13:32

    Lahmaannus! Kiitoksia, nyt tunnistan tämän minuakin vaivaavan olotilan! Tämä viikonloppu on sellainen, että oi joi, kun voisi istua vain nojatuolissa lukemassa Sherlock Holmes -tarinoita. Kun ei pitäisi ajatella viimeisten muuttolaatikoiden tyhjentämistä ja asunnon siivoamista, koska ensi viikonloppuna kylään tulee… äiti. Kun voisi jostain lainata ylimääräiset 24 tuntia jotta niiden aikana tulisi hetki kirjoitettuakin. Ja ei nyt jatketa mitä kaikkea muuta pitäisi saada aikaiseksi jota ei saa.

    Tiedätkö mitä saa aikaiseksi tosi paljon? Syömistä! Syöminen on kivaa. Nukkuminen on myös kivaa. Ja loikoilu.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    12/01/2015 @ 11:22

    Joo, tänään olen pelannut. Xbox + kinect = tapetaan hirviöitä huitomalla joka suuntaan. Eikä tietenkään pidä unohtaa syömistä.
    Olen päättänyt unohtaa pariksi päiväksi sanan "pitäisi". Saattaa tehdä ihan hyvää.

  • Jenni
    Kommentti Lähettäjä: Jenni
    12/01/2015 @ 13:54

    Omassa tuttavapiirissäni tämä ilmiö tunnetaan nimellä "maunoilu". Ihmettelen silti, miksei suomessa ole virallista hyvää käännöstä termille "procrastination".

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    13/01/2015 @ 09:28

    Totta, sellaista pitäisi ehdottaa Kotukselle.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!