Vastine taas-yhteen-huolestuneeseen-e-kirjakolumniin

Jahas, taas yksi huolestunut e-kirjakolumni. Kristiina Koivunen on ilmeisesti huolissaan siitä, kuinka sähköinen kirjallisuus eristää ihmiset laitteiden näpyttelijöiksi. Tai jotain. Vähintään tappavat kirjastoautot. Epäilyttävästi huoli vain katosi kokonaan kolumnin sisäisiin ristiriitoihin ja moneen kertaan toistettujen melkein-totuuksien... toisteluun.

Paperikirjaa on helppo käyttää ja mukava sormeilla, sisällysluettelo ja hakemisto löytyvät helposti, ja kirjan marginaaleihin voi tehdä omia merkintöjä.

Painettu kirja (pidän ilmaisusta enemmän kuin "paperikirjasta", en tiedä miksi. Besserwisseriys?) on toki meille huomattavasti tutumpi käyttöliittymä. Sen sijaan en tiedä mitä vaikeaa on e-kirjan hakemiston löytämisessä? "Klik" -> "Sisällysluettelo". E-kirjoihin voi myös tehdä merkintöjä. Paitsi muutamiin kirjaston e-kirjoihin... mutta ette kai tee huomioita kirjaston painettujen kirjojenkaan marginaaliin.

Kysymyksiä tulee mieleen paljon. Entä kirjojen säilyttäminen? Onko sähköinen arkisto vastaus kotien säilytystilojen puutteeseen vai katastrofi, kun laite putoaa tai katoaa?

Ahkera lukija tarvitsee paperikirjoja varten kirjahyllyjä, mutta kirjat eivät ole moksiskaan putoamisesta, eikä niiden katoamisesta tule satojen eurojen vahinkoa.

Kysymyksiin on vastauksia. Niille kannattaa uhrata hetki ennen kuin esittää kysymykset julkisesti.

1) Sähköinen arkisto tarkoittaa myös sitä, että tiedostosta on varmuuskopio ja varmuuskopion varmuuskopio. E-kirjani ovat sekä e-lukijallani että tietokoneella, ja useimmat vielä myyjätahon virtuaalisessa hyllyssä. Kolme kappaletta. Yhden katoaminen ei olisi kirjojen osalta katastrofi.

2) Mitä tarkoitetaan satojen eurojen vahingolla? E-kirjanlukijaa tai puhelinta? Laitetta? Kuten edellä totesin, kirjoista on kopiot.
Sitä paitsi, jos minun painetut kirjani katoaisivat (vaikkapa tulipalossa), se ei tosiaan olisi satojen eurojen vahinko. Se olisi tuhansien eurojen vahinko. Eikä niistä ole kopioita.

Minusta on kivempaa kierrellä kirjakaupoissa tutkimassa hyllyjä ja lukemassa takakansia kuin surfailla netissä kansikuvasta toiseen. On kaksi ostajatyyppiä, toiset haluavat kierrellä kaupoissa, toiset shoppailevat mieluummin kotisohvalla.

Sama koskee kirjastoja, ne siirtävät aineistojaan sähköiseen muotoon, jota voi ladata kotona.

Tunnelma on erilainen, kun käpertyy illalla lempinojatuolissa pokkaritrillerin ääreen tai rullaa tekstiä iPadissa.

Ostajatyyppitoteamus on ihan totta. Minä inhoan kaupoissa kiertelyä noin ylipäätään. Kirjakaupat eivät ole siihen poikkeus kuin satunnaisesti. Ranskassa on ihan kivaa kierrellä kirjakaupoissa... Suomessa, noh, jos niistä saa kirjoja. Kirjastot taas päinvastoin. Hengaan mielelläni suomalaisessa kirjastossa. Silloin kun olen Suomessa. Minusta on enemmän kuin ihastuttavaa, että kirjastojen aineistoa on myös sähköisenä. Se tulee tänne kauas saakka parilla klikkauksella.

Ja mitä tunnelmaan tulee: ei muuten ole. Ei minun mielestäni ainakaan.

Tunnustan olevani siitä omituinen otus, että minua kirjassa kiinnostaa tarina. Tarina. Ei paperin tuoksu, ei sen tuntu, ei tunnelma nojatuolissa kuvitteellisen takkatulen ääressä. Vaan se, mitä kirjaan on kirjoitettu. Sähkökirjassa arvostan myös tekstin koon säätelyä, jota tiukkaan taitetuissa bulkkipokkareissa ei valitettavasti ole.

Ainiin, muuten. En "rullaa tekstiä iPadissa". Minulla on kirjojen lukemiseen tarkoitettu laite. Tekstiä ei "rullata" mihinkään suuntaan.

Mutta lukukokemusta tärkeämpää on millaiseen yhteiskunnalliseen kehitykseen lukutottumukset johtavat. Jotkut pitävät virtuaalimaailmaa, johon sähkökirjat kuuluvat, modernina ja tehokkaana. Toisten mielestä laitteitaan yksin naputtelevat ihmiset eristäytyvät ja yksinäisyys lisääntyy koko yhteiskunnassa.

Oikeasti nyt. E-kirjat ovat kirjoja.
Kirjoja.
E-kirjan lukeminen on lukemista. Se ei ole "laitteen naputtelua yksin". Se on lukemista. Jos tästä tehdään analogia painettuun kirjaan, pitäisi päivitellä sitä, kuinka ihmiset "hipeloivät paperia yksin". Sillä ihmeen usein lukeminen on puuhaa, jota tehdään... yksin. Päädytään toisinaan miltei transsinkaltaiseen tilaan, jossa ei kuulla, mitä muut sanovat.

Painetulla kirjalla voi olla muitakin käyttötarkoituksia kuin lukeminen. Sen voi vaikka laittaa ovenpönkäksi. Tai jos se on oikein huono, käyttää saunan sytykkeenä. Samalla tavalla e-kirjanlukijalla (nyt ei puhuta iPadista, vaan yhä kirjojen lukemiseen tarkoitetusta laitteesta) voi tehdä muutakin: ainakin minun laitteellani voi pelata sudokua. Saunan sytykkeenä se on kehno.

...eli siis, molemmat ovat osapuilleen yhtä hyödyllisiä kaikessa muussa epäilyttävässä puuhassa kuin lukemisessa. Anteeksi, eristäytymisessä.

Kirjan sisältö on kuitenkin tärkeämpi asia kuin alusta, jolta se luetaan.

Ja se, että suomalaiset edelleen lukevat kirjoja!

Tästä me sentään olemme samaa mieltä.

Kuten usein näissä (tarkoituksellisen?) mustavalkoisissa vastakkainasetteluissa unohdetaan, painetun ja e-kirjan lukeminen ei ole joko tai. Ne, jotka sähkökirjoja lukevat, hamstraavat usein myös pinoja kovakantisia kirjastosta ja metsästävät lempikirjojaan divareista. Sähkökirjojen lukeminen ei aiheuta amnesiaa, joka estäisi painotuotteiden käytön.

E-kirja ei todellakaan ole tappamassa kirjallisuutta tai edes kirjastoja. Kirjastoissa e-lainausmäärät ovat vielä murto-osa painettujen lainoista. Jos kirjastoautot lakkautetaan, syy on ihan jossain muualla kuin e-kirjoissa. Päin vastoin, sähköinen kirjallisuus saattaa olla keino antaa vähän tekohengitystä suomalaiselle kirjallisuudelle. Tuoda esiin teoksia, joita ei enää saa painettuina. Edes sieltä kirjastosta, koska ovat puhki kuluneet.

Sähkökirjat eivät ole virtuaalimaailmaa. Niiden sisältö on yleensä tismalleen sama kuin vastaavassa painetussakin. Ainoastaan alusta on erilainen. Jogurttisi on sama, söit sen suoraan purkista tai kulhoon kaadettuna.
Yksin tai kavereiden kanssa.
Hiljaa itseksesi tai samalla lasta ruokkien.
Sanat ovat siellä.

- - -
- - -

Lisäys: Kommenteissa sivuttiin suomalaisten e-kirjojen hintaa. Se on, ilahduttavasti, laskenut viime aikoina. Suunta on mainio. Korkeaa hintaa on perusteltu mm. kulurakenteella. Kirjoitin aiheesta kummastuneen bloggauksen viime syksynä. Sen saa käydä lukemassa, jos e-kirjan hinnoitteluperusteet kiinnostavat.

  • Liina
    Kommentti Lähettäjä: Liina
    10/04/2015 @ 23:19

    Mä kans vaikeroin ääneen nimenomaan siinä tunnelmakohdassa. Kyllä ei ole yhtään eri fiilis kun kotisohvalla lukee tabletista kirjaa, versus kuolleelta puulta. Jos teos ei vedä tabulla, ei sitä kyllä paperinkäyttö pelasta.

  • Minna
    Kommentti Lähettäjä: Minna
    10/04/2015 @ 23:29

    Minulle suurin mysteeri tässä on juurikin tuo paperin kanssa tunnelmoiminen… Ehkä omaan poikkeuksellisen heikon hajuaistin, kun en ole ikinä huomannut, mikä se paljon hehkutettu paperin tuoksu oikein on ja miten se vaikuttaa lukukokemukseen. Lukulaitteen kyllä voisin alkaa pikkuhiljaa hankkia ihan vain silmäparkojen vuoksi.

  • J.S. Meresmaa
    Kommentti Lähettäjä: J.S. Meresmaa
    11/04/2015 @ 08:29

    Ei lisättävää. Hyvin naputeltu. Sähköisesti, ei paperille. ;)

    Yksi ominaisuus, mikä e-kirjoissa luulisi vanhempaakin väkeä kiinnostavan, on tekstikoon suurentamisen mahdollisuus. Rakastan sitä! Vaikka en kovin huononäköinen ole, mielelläni napautan vähän isommaksi tekstin, ettei ihan pientä tarvitse tihrustaa. Painetussa kirjassa tätä mahdollisuutta ei ole.

    Tavallisesti nämä kirjoitukset paljastavat, että kirjoittaja kirjoittaa kuvitelmiensa, ei todellisuuden pohjalta. E-ink -tyylinen lukulaite on totisesti eri asia kuin iPad tai tietokoneen näyttö. Ei värise, ei rasita silmiä, näkyy yhtä huonosti pimeässä kuin paperi. Vaihtoehtoja on monenlaisia.

    Itse olen iloinen sekakäyttäjä. E-kirjoja ja painettuja. Molempi parempi.

  • Magdalena Hai
    Kommentti Lähettäjä: Magdalena Hai
    11/04/2015 @ 11:35

    Mä olen niin samaa mieltä, että rintani räjähtää. Oivallisesti laitettu.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    11/04/2015 @ 11:40

    Ei tuossa, jos ei halua lukea e-kirjoja, harva on pakotettu.
    Mutta se, että arvostelee asiaa kokeilematta tai edes ottamatta selvää ("Olenko ikäloppu kalkkis, koska en ole opetellut sähkökirjojen lataamista?"), on aika ohkainen lähtökohta yhtään mihinkään julkaistuun tekstiin.

    yst.terv. nimim. Itsekin erehtynyt (kun on mielipiteitä, eikä aina perusteita)

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    11/04/2015 @ 12:30

    Sitäkin piti vielä miettiä, että etenkin kaunokirjallisuuden ulkopuolella on olemassa laajalti kirjoja, joissa nimenomaan painettu muoto puolustaa vahvasti asemaansa. Taidekirjat nyt vaikka esimerkkeinä, tai osa tietokirjoista. Lasten kuvakirjat, joita voi pureskella. Onhan näitä.

    Lisäksi on kirjoja, jotka syystä tai toisesta, useimmiten tunnesyistä, haluan omistaa ihan painettuina. Nähdä ne tuolla hyllyssäni. Mutta ehdottomasti pääosa arjessa lukemastani kaunokirjallisuudesta on sellaista, jossa olen kiinnostunut vain ja ainoastaan sisällöstä. Enkä lue kirjaa yleensä kahta kertaa. Sellaisilla teoksilla olisi järjetöntä täyttää asuntoaan. (Tosiaan, en ole suomalaisen kirjastoverkon ulottuvissa kuin lomilla, eli kirjastosta lainaaminen ei ole vaihtoehto.)

  • Riikka
    Kommentti Lähettäjä: Riikka
    11/04/2015 @ 12:53

    Todella hyvä teksti, kiitos tästä! Voisin kuvitella, että e-kirja kiinnostaa pääasiassa nimenomaan itseni kaltaisia kirjallisuuden suurkuluttajia. Siihen luettujen kirjojen määrään mahtuu sitten kevyesti niin ne paperikirjat (lainatut ja ostetut) kuin e-kirjatkin. Toinen kohderyhmä on selkeästi nuoret, jotka sitten ehkä "rullailevat" niitä kirjoja pädeillään ja puhelimillaan, mutta mikäs siinä, jos se lisää lukemista!

    Kaikkein kätevimmiksi e-kirjat ovat osoittautuneet etenkin englanninkielisiä kirjoja hankkiessa. Ei tarvitse enää odotella viikkokausia sitä, että posti kiikuttaa kirjan luokseni, kun saan sen muutamalla klikkauksella koneelleni suoraan. Ja tosiaan, varmuuskopion varmuuskopio löytyy aina, joten jos laite hajoaa tai vaihtuu uudempaan malliin, niin ne kirjat voi ladata aina jostain uudestaan.

    Olin pitkään varsin skeptinen e-kirjojen suhteen, johtuen ehkä enimmäkseen suomalaisten e-kirjojen huonosta saatavuudesta ja kalliista hinnasta. Nyt hyllytilan jatkuvasti vähentyessä ja uuden lukulaitteen hankkineena olen oikein ihastunut! Myös vaihtoehtoisia kirjojen ostopaikkoja on viime vuosina tullut mukavasti ja hinnat sitä myöten tippuneet. Mielestäni tämä on enimmäkseen vain hyvä asia, koska en välttämättä ostaisi kirjaa, joka vaikuttaa vain mahdollisesti kiinnostavalta kovakantisen hinnalla, mutta reilun kympin e-kirjaan saattaisin jo hyvinkin sijoittaa.

  • Katikati
    Kommentti Lähettäjä: Katikati
    11/04/2015 @ 15:24

    Näissä kauhistelujutuissa en ikinä ymmärrä sitä kauhun määrää, jonka ekirjat aiheuttavat. Ei kukaan ole tulossa sinne omaan olohuoneeseen ottamaan kirjakokoelmaa pois. Ekirjoja on tosi helppo ja mukava lukea, tekstin kokoa saa säädeltyä ja, vaikka olen pari kertaa pudottanut lukulaitteen naamalleni samalla kuin luen sängyssä, on laitteeni paljon kevyempi kuin useat fyysiset lukemani kirjat. Helpottaa matkoillakin, kun usea kirja mahtuu pieneen pakettiin.

    Nyt jos vain saisi suomalaisen ekirjojen alvin paperikirjojen tasolle…

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    11/04/2015 @ 17:23

    "Nyt jos vain saisi suomalaisen ekirjojen alvin paperikirjojen tasolle…"

    Tätä voi toivoa. Joskin EU-tuomioistuin ihan hiljan tuomitsi Ranskan ja Luxembourgin väärinkäytöksestä, koska täällä e-kirjan alv on samalla tasolla kuin painetun. E-kirja ei heidän mukaansa ole kirja vaan sähköinen palvelu (järjetöntä, kyllä). Ennen kuin direktiivi muuttuu, muutkaan EU-maat eivät uskaltane laskea alv-kantaa.

    Aiheesta ja direktiivikummallisuudesta tiivistelmä Kirjasfäärissä: http://kirjasfaari.fi/2015/03/kirjalappaa-e-kirja-ei-ole-kirja/

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    12/04/2015 @ 21:58

    "Olin pitkään varsin skeptinen e-kirjojen suhteen, johtuen ehkä enimmäkseen suomalaisten e-kirjojen huonosta saatavuudesta ja kalliista hinnasta. Nyt hyllytilan jatkuvasti vähentyessä ja uuden lukulaitteen hankkineena olen oikein ihastunut! Myös vaihtoehtoisia kirjojen ostopaikkoja on viime vuosina tullut mukavasti ja hinnat sitä myöten tippuneet. "

    Tähän muuten vielä sekin lisäys, että sähkökirjojen hinnoittelussa on (alv-tason lisäksi) osansa myös ihan selkeästi kustantajan halulla. E-kirja voi olla tuntuvasti halvempi kuin painettu… jos kustantaja niin tahtoo. Meillä Osuuskumman e-kirjat ovat kaikki alle kympin; painetut parinkympin huitteissa.

    E-kirjojen korkeita hintoja on perusteltu omituisesti mm. kulurakenteella. Jos ketä aihe kiinnostaa, niin nypin sitä eräässä postauksessani taannoin: http://stazzy.net/index.php/calendula/2014/sahkokirja-on-kustantajalle-kalliimpi

  • Minn Vuo-Cho
    Kommentti Lähettäjä: Minn Vuo-Cho
    13/04/2015 @ 16:15

    Jep, juurikin noin. Sekakäyttäjä olen minäkin - sitä paitsi, kun lukee vanhaa painettua kirjaa, voi sen "tuoksu" toisinaan aiheuttaa ennemminkin hengenahdistusta kuin ihastusta. Näin ainakin minulla toisinaan…
    Yleensäkin olen tuota paperifiilistelyä ihmetellyt - minullekin kirjassa on kyse nimenomaan kielestä, tekstistä, siitä tarinasta. Noista voi nauttia monessa muodossa - viimeisimpänä olen koukuttunut äänikirjoihin!

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    23/04/2015 @ 13:46

    Mä en oikein saa äänikirjoista irti itselleni sitä, mitä tahtoisin. Keskittyminen ei riitä, huomaan eksyväni ajattelemaan muuta ja sitten se luettu jää "taustameluksi", joten tipun juonesta. :P Tämä siis ei ole äänikirjan vika, vaan kuuntelijan.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!