J'ai acheté du javel. Je n'achète jamais du javel. Je fais mon ménage avec l'eau et des serpillières microfibre, avec du saponnade des noix de lavage ou, à limite, avec de la lessive St-Marc. Mais jamais avec un poison qu'est le javel.

Mais, cette fois j'ai été inspiré par le t-shirt hypermignon d'Ihdren. J'ai essayé faire la même chose mais le résultat n'était pas spécialement réussi. Il a besoin encore quelque chose, ce pauvre t-shirt javelisé.

Photo d'Idhren utilisé avec ce contrat Creative Commons.
Idhrenin kuva käytössä tällä Creative Commons -lisenssillä.

Par contre, j'ai aussi mis dans l'eau toxique une vieille jupe noir. Là, le résultat est finalement plutôt marrant. Convient même à un entretien, avec un pull et un t-shirt noir. Le visage est censuré, j'ai pas pensé à me maquiller avant les photos, et si vous le voyiez vous comprendriez pourquoi.

Je n'achète plus jamais du javel. Cela me rappelle des piscines et me donne un mal de tête (l'odeur, pas le souvenir).

Ostin sitten klooria. Sitä mitä täällä käytetään siivoamiseen. En osta kloriittia ikinä, minä hoidan siivoamiseni vedellä ja mikrokuituliinoilla, pesupähkinöiden saponniinilla tai ehkä juuri ja juuri ekologisilla puhdistusaineilla. Mutta en ikinä kloorilla.

Tällä kertaa inspiroiduin kuitenki pakkomielteeseen saakka Idhreni ihanaisesta t-paidasta. Yritin tehdä jotain samankaltaista, erinomaisesti epäonnistuen. Ette siis nää tulosta, paita tarvitsee vielä jotakin...

Sen sijaan, tiputin myrkkysankoon myös vanhan mustan hameen. Sillä kertaa tulos oli hauskempi, ja jopa ihan käytettävissä. Kelpasi jopa (työ)haastatteluun, mustan neuleen ja asiallisen t-paidan kanssa. Kasvot sensuroitu, en jaksanut meikata ennen kuvaamista, ja jos näkisitte naamani, ymmärtäisitte sensuroinnin tarpeen.

En muuten osta enää ikinä kloriittia. Haju muistuttaa minua vuosista uima-altaiden laidoilla, ja antaa päänsäryn (siis haju, eivät ne muistot).