"Elle a deux passions : moutons et dormir."

Teimme sitten juuri ja juuri yön yli kestäneen pikavisiitin Lutziin. Tai noh, minä tein, L. on siellä vieläkin. Minä palasin kiltisi kotiin, jossa odottamassa oli paljon kissankarvoja ja äärimmäisen hellyydenkipeä kissa, jolla ei enää ole ripulia (!). Viimeisen yksityiskohdan kaikki halusivatkin tietää.
Tuleekohan minusta sitten joskus äityidyttyäni bloggari, joka analysoi päivittäin vauvansa kakan koostumusta?

Oikeasti halusin tehdä tunnustuksen.

En ole koskaan katsonut ensimmäistäkään jaksoa Lostia.
En myöskaan Gossip Girlsia. Minulle lyhenne GG viittaa tiukasti Gilmore Girlsiin, josta siitäkin tipuin kyydistä joskus neljännen kauden aikana.
Myös Pako (alias Prison Break) on en-ole-koskaan-nähnyt -listalla.
Dr. Housea katsoin yhden jakson ja päätin vakaasti, etten enää koskaan.
L:n suursuosikista Nip/Tuckista olen valitettavasti katsonut enemmän kuin yhden episodin, ja nyt välttelen kaikin voimin.
Jopa Desperate Housewifesista plakkarissa on ainoastaan ensimmäinen kausi.

En siis ole millään tavoin vakavastiotettava tv:n katselija.

Vielä epävakavammin otatte minut, kun kerron seuraavani suunnilleen kaikkia mahdollisia amerikkalaisia poliisisarjoja. TVkaista avasi taivaan ja mahdollisti sen, että voin ahmia tahtomani CSI:t silloin kun haluan, alkuperäiskielellä, ja oltiin sitten Las Vegasissa, New Yorkissa tai Miamissa. Criminal Mindsiin olen ihastunut vielä CSI:ta enemmän, sen seuraamisessa oivana apuna ovat laitonta tiedostonsiirtoa harrastavat ihmiset. Myös NCIS on tuttu kirjainyhdistelmä, mieluummin Nelonen kuin M6.

Saanko synninpäästön, jos totean, että poliisisarjojen lisäksi TVkaista toi ulkosavolaisen ulottuville laadukkaampaakin tavaraa?

Teho-osaston viimeinen kausi on tiukassa seurannassa.
Late Lammas pääsi talteen tietokoneelle.
Ja tietenkin, oi tietenkin, Pikku-Britannia. Amerikkalaisten one-linereiden rinnalle kaipaa joskus vähän brittihuumoria.

Tehkääpä edellisen perusteella villi arvaus älykkyysosamäärästäni ja sivistyneisyydestäni...

Tänään on penkkaripäivä.
Heijastuspinnassa oli kuva blogin valtiattaren asusta kolmen vuoden takaa, Krono Playballissa päivää muisteltiin ihan kuvitta. Eivätkä liene ainuita.

Minun penkkareistani ei kuvia ole, ainakaan itsellä. Miksikö ei? 2002 on ainoastaan seitsemän vuoden takana (Ainoastaan??! Oonks mää niin vanha?), mutta ihmisillä ei vielä ollut yleisesti digikameroita. Ehkä jollakulla otos on, minulta ei löydy. Itsehän olin pukeutunut vaaleanpunaisiin shortsihaalareihin ja kirjaviin, rikkinäisiin sukkahousuihin. Ja kantelin sarvikuonokassia, joka katosi penkkareiden lomassa jonnekin. Meillä lukiossa ei mitään teemaa ollut, lähinnä perinne jonka mukaan pukeuduttiin lapsiksi. Warkauden lehdessä on kuvasarja minua sen seitsemän vuotta nuorempien, tämänvuotisten abien meinigeistä. Kuvien ihmisistä tunsin vain yhden tytön. Jotenkin kuvittelen hänenkin olevan kymmenvuotias... mutta ehkä se oli silloin seitsemän vuotta sitten.

Penkkarit ajettiin, kuorma-autoillakin, läpi melkoisen tiukalla rytmillä, sillä lähdimme vielä samana iltana abiristeilylle. Linja-autossa Turkuun. Varkaudesta ajaa muutaman tunnin.

Risteilyllä pääosa sakista oli Turun seudulta, ja illan älykkäin kommentti olikin vastakysymys toteamukseen "Joo, ollaan vietetty viisi tuntia linja-autossa." Vastaus oli siis: "Siis, oottekste jostain Salosta, vai?"

Koska minulla ei ole epäilyttäviä abikuvia, kuvitan tekstini epäilyttävillä opiskelijabilekuvilla (tai niiden jatkoilla) Jyväskylän ajoilta. Älkää huoliko, kanssasyylliset, sensuroin naamoja hiukan... Ja kauhistelijoille tiedoksi, että ensimmäinen kuva on lavastettu. Ainakin osin.

Täällä sataa lunta. Sellaista ihan oikeaa, isoina hiutaleina tipahtelevaa lunta.
Ilmastonmuutos ilmeisesti päätti hieman jarrutella esiinmarssiaan, sillä tämä neljäs ranskantalveni on ensimmäinen jona on ollut useampia lumisia päiviä ja pitkiä pakkaskausia. Mulle kelpaisi vähempikin, mutta Vosgeesien laskettelurinteiden omistajat ovat tyytyväisiä. Rinteisiin päästiin jo ennen joulua.

Minä en omista suksia. Siksipä odotan innolla kevättä.

[kissanelämäraportti] Kuinka oivaa onkaan viettää aamupäivä ikkunassa, katsellen vuoronperään kadulla kulkevia mustia kissoja, vuoronperään taivahalla lenteleviä pääskysiä. Lumihiutaleet olivat myös vallan erikoisia. Ekstrakivaa on kuitenkin jättää ikkunaan nenän- ja tassunjälkiä, kun on vaan niin väärin ettei lasin läpi pääse lähemmäs.[/kissanelämäraportti]

PS: Paf varasti shown Tavassakin.

Varoitus! Tämä blogiteksti sisältää runsaasti alatyylisiä ilmaisuja.

Jonkin logiikan mukaan uudesta kielestä pitäisi oppia ensimmäisenä kirosanat. Minä taisin olla EriNlainen Nuori, ja pari ekaa ranskanvuotta kirosin sujuvasti suomeksi.

Olen huomannut, että siinä missä suomalaiset noituvat sujuvasti naisten sukupuolielimien kautta, ranskalaisilla on ilmeisesti ollut kohtalona kahlata pohkeita myöten siinä itessään, sen verran paljon kakka-alkuisia ilmauksia kielestä löytyy.

Jos toki suomalainenkin saatta huoahtaa "voi paska", oh merde, ranskalainen myös vittuuntuu ulosteen seurassa. Tu m'emmerdes, voisi todeta ihmiselle joka ärsyttää, ja kelikin on ulkona tuulinen, sateinen ja siis merdique.

Itse aineen itsensä lisäksi kielestä löytyy hupaisa kokoelma sen ihtensä tuottamiseen liittyvää sanastoa. Oikein ärsyttävästä asiasta voi todeta: ça me fait chier, se saapi minut paskomaan. Sen jälkeen, siinä vaiheessa kun puoliso oikein käypi ketuttamaan, voipi sanoa jotta: t'es chiant, olet ärsyttävä/vittumainen.

Jos teema jää päälle, voi satunnainen ohikulkija sivistää itseään esimerkiksi kirjalla Comment chier dans les bois (How to shit in the woods löytyy myös englanniksi.)

Vaan mistä Tuntemattomalle Bloggarille tuli mieleen moinen aihe? Noh, lainakissallamme on toista päivää ripuli, la chiasse. Sitä siivotessa ei voi kuin todeta jotta "oh shit!".

[kuva: JimJim, tällä lisenssillä]

Nykyään sivupalkistanikin RSS-lukijan muodossa löytyvä Global Voices Online on mielenkiintoinen tuttavuus. Perusideana on koota mielenkiintoisia blogitekstejä ja podcasteja ympäri maailmaa, ja kääntää niitä muille kielille, jotta tärkeiksi koetut asiat saisivat enemmän lukijakuntaa.

Pikaesimerkkinä vaikkapa tämä kirjoitus, jossa kerrotaan, kuinka kiinalaiset koululaiset lausuvat runoa, joka saattaisi käydä Ranskalle kovin vahingolliseksi. Alunperin kiinaksi oleva video on sivuilla selitetty ranskaksi ja englanniksi.

Jos siis haluat tehdä päivän hyvän työn, ja olet kykeneväinen kääntämään mielenkiintoisia blogitekstejä suomesta englanniksi/ ranskaksi/ saksaksi /muulle "isolle" kielelle, liity ihmeessä Global Voicesn kääntäjäjoukkoon. Diplomeja ei kysellä, ainoastaan halua tehdä ja kykyä kirjoittaa suunnilleen ymmärrettävästi. Sisältö on ulkoasua tärkeämpää, ja suomalaisia tekstejä (vaikka sitten Lex Nokiasta, jos ei muuta keksi) on harmillisen vähän.

EDIT: Löysin mielenkiintoisen lauseen myös aivan toisaalta: "Then they head to Paris for mammoth shows at the Stade France on July 10 and 11." Ja kysehän on U2:sta. Ihan sama joku Madonna, mnää haluan nähdä Bonon! Lippuja tuntuu olevan ennakkomyynnissä ulkomaalaisilla sivuilla hurjaan hintaan, mutta mä taidan odotella varmistusta täkäläisten ticketnettien suunnalta...

Alkuun mainos: Tapa kokeilee niittivyötä ja kaksikielisyyttä.

---

Päädyin eilen L. kaverin synttäreiden jälkimainingeissa yökerhoon. Siis sellaiseen paikkaan, johon en ole omasta aloitteestani eksynyt ihan muutamaan hetkeen. Mää en tykkää siitä, että pitää maksaa pieni omaisuus päästäkseen sisään paikkaan jossa musiikki on liian kovalla ja johon ei saa viedä edes neljän neliösentin kokoista laukkua sisään. En pukeutunut niittivyöhön, vaan olin erilainen nuori ja kirjavassa raitamekossa. Erotuinpa ainakin.

Joka tapauksessa, ilta herätti monia kysymyksiä:

• Miksi ihmiset haluavat tanssia koko yön huonoakin huonomman amerikkalaisen r'n'b-hiphop-minkälien tahdissa, etenkin silloin kun koko sotku on raiskattu tanssibiitillä?
• Miksi niin monet tytöt laittavat kulahtaneet valkoiset rintaliivit mustan topin alle?
• Miksi yölaatikon palkkaamat valokuvaajat hengasivat koko illan tanssilattialla ottaen kuvia ainoastaan tylsistä ihmisistä, eivätkä ollenkaan niistä paikan mielenkiintoisimmista tapauksista?
• Mikä ihme oli se yhden naisen tissien välissä oleva asia, joka muistutti höyhenistä tehtyä koiranäyttelyn palkintoruusuketta?
• Miksi ulos/sisäänheittäjät ovat aina isoja mustia miehiä?

Kaikkea se teettää. Ihmisten ihmetteleminen on ihan hauskaa, mutta olin varsin tyytyväinen päästessäni kotiin. Klo 4.45 sängyn pohjalla löimme vielä vetoa L:n kanssa: "Mihin kellonaikaan kissa herättää ensimmäisen kerran naukumalla ja raapimalla makkarin ovea?". L. osui lähemmäs: klo 6.38.

Loppuun vielä, aiheeseen liittyen:
[kissanelämäraportti] Paf le Chat voi viettää tuntikausia juosten ympäri asuntoa, kun löytyy se oikea lelu. Tällä kertaa se oli suklaalevyn foliosta tehty pallo. Ja sitten vielä väittävät että kissat ovat hankalia eläimiä.[/kissanelämäraportti]

Lukijakalluppi.

Tai ainakin jotain sinnepäin. Luin ihan mielenkiinnolla Helsingin Sanomien artikkelia, joka käsitteli korkeakouluopiskelijoiden terveydestä tehtyä tutkimusta. (Artikkeli kokonaisuudessaan myöhemmin.)

Liki kolmanneksella korkeakouluopiskelijoista on psyykkisiä ongelmia: masennusta, väsymystä, ylirasitusta. Uteliaisuudella luin etenkin kappaleen, jossa todettiin, että "Yleisimpiä opiskelijoiden kokemia oireita ovat niska- ja hartiakivut, vatsavaivat, iho-ongelmat ja väsymys."

Niska- ja hartiakivuista voi suoraan syyttää opiskelua ja etenkin tietokoneita, joiden ergonomisesta käyttämisestä suurimmalla osalla kansaa ei ole hajuakaan. Itsehän läppäri sylissä surffailevana en ole suinkaan paras esimerkki, L. sentään rahtaa laitteen keittiön pöydälle kun meinaa ihan pidempään istua edessä. Liikunnan puutetta ei myöskään parane vähätellä: jo pieni päivittäinen hartiajumppa voisi kummasti helpottaa tilannetta. YTHS antaa omilla sivuillaan yksinkertaiset ohjeet, joita saanevat noudattaa muutkin kuin yliopisto-opiskelijat.

Vatsavaivat, iho-ongelmat ja väsymys taas lienevät isoilta osin ruokavaliosta johtuvia. Naze kirjoitti ihan muutama päivä sitten omista, jo historiaan siirtyneistä vatsaongelmistaan. Ottakaa mallia. Eikä ole mikään salaisuus, että ruokavalio vaikuttaa todella paljon yleispirteyteen ja ihon kuntoon. Tässäkään en itse voi tunnustautua esimerkilliseksi, mutta jo kahvin vaihtaminen (vihreään) teehen saattaa tehdä ihmeitä jos mainittua kofeiininestettä on tottunut paljon kuluttamaan.

Niin, ja todettakoon vielä, että tutkitusti myös kissan silittäminen vähentää stressiä. Siitä vaan testailemaan, omalla tai naapurin katilla!

Kuinka moni opiskelevista lukijoistani kokee edellämainittuja oireita jokapäiväisessä elämässään? Osallistuiko joku tutkimukseen, osaisiko joku siis kertoa tarkemmin kysymyksistä?

Lue lisää...

[kissanelämäraportti] Paf le Chat odottaa sitkeästi sitä, että omistajakkeet palaavat illalla kotiin. Se tarkoittaa, että saa silityksiä ja rapsutuksia, lisää ruokaa, hiiren heittoa... ja etenkin sitä, että voi naukua ja raapia makuuhuoneen oven takana aamuviideltä. Onhan se nyt aivan ennennäkemätöntä, ettei The Kissa pääse yöksi makuuhuoneeseen! Ja ruokakuppikin on jo tyhjä. [/kissanelämäraportti]
MUOKS: Todettakoon, että omistajakkeita olemme me, "omistajake" niinkuin "vastike" tai "maidoke".

- - -

Päädyin jotakin kautta Made in Design -nettisivuille. Nimi kertoo kaiken, eli kyseessä on design-tuotteita myyvä nettikauppa. Listalla on kaikkea 16 euron grogilaseista 2500 euron ruokapöytään. Millähän timangeilla jälkimmäinen mahtaa olla päällystetty?

Mutta joo, joukossa oli semmoistakin tavaraa, jota minun on äärimmäisen vaikea kuvitella asuntooni, vaikka meillä onkin maailman kitchein teekannu.

Mites olisi vaikkapa koriste-esineenä tämä aarimmäisen hämmentävä itsekoottava hevosasia? Onkohan tuo tarkoitettu lastenhuoneeseen? Jos on, miksi sitä ei voisi korvata legoilla?

Tai, entäs tämä edellistäkin karmeampi vihreä posliinifiguriini? Jonkin sortin italialainen supersankari, tekstin mukaan. Italialaiset ovat siis pieniä, kaljuja vihreitä miehiä. Soit.

Myöskään Vache qui rit -säästöpossulehmä ei saanut varauksetonta suosiotani. Tuohan on... ihan kamala. Ei enää edes kitch tai hassu, yksinkertaisesti vain kamala. Sitäpaitsi, Vache qui rit ei edes ole kovin hyvää juustoa.

Jottei nyt ihan ihmettelemiseksi menisi, pitää todeta, että löysin kaikennäköistä hauskaakin. Esimerkiksi, voisin yllättäen helpostikin kuvitella aamiaispöytääni kankaiset Tender Sheep -tabletit.

Myös seinätarraosastolla on vaikka mitä ja mielenkiintoista. Saapasjalkakissoista hevosten kautta Eiffel-torniin ja Potaattikuningattareen. Ja lattiaan liimattavaan ruutuhyppelyruudukkoon. Lasten ja alakerran naapureiden iloksi.
Joka tapauksessa, normaaleja lintuja ja gootillisia tarrakehyksiä mielenkiintoisempaa sisustusmateriaalia. Käykää itse katsomassa.

Madridista ja Annabasta lennähti kauas pohjoiseen meemi, johon osallistujien pitää näytää reportterin taitonsa. Pitäisiköhän kaivaa jostain esiin Mauri Kunnaksen Etusivun juttu ja ruveta harjoittelemaan..?

Vaan, ne säännöt:

1. Kirjoita kuvasta hyvä uutinen ja julkaise se. jollei huvita, niin haasta toki joku sijaiseksi.
2. Valitse jokin omista kuvistasi uudeksi haastekuvaksi.
3. Julkaise kuvasi ja haasta muita.
4. Tämä on leikkiä.

Leikkiä? Minä kun luulin haudanvakavaksi asiaksi.
Mutta, joka tapauksessa, sekä Juanitan että Sirokon kuvat sopivatkin mainiosti samaan uutiseen.

Itä-Eurooppalaisessa Pakinan kuningaskunnassa on vuoden alusta lähtien kielletty yksityisautoilu lakien ja säännösten nojalla. Moinen päätös on paitsi kannustanut pikkuvaltion kansalaisia kaivamaan kellareistaan ja autotalleistaan esiin polkupyörät, myös tuonut esiin ennennäkemättömän tavan tukea talouskriisin pyörteissä kimpuroivaa maan autoteollisuutta: Valtio tukee toistaiseksi salaisella summalla autotehtaiden uudiskonversiota polkuautojen valmistukseen.

Toimituksen saamien tietojen mukaan suuri joukko tehdashalleja on myös muutettu talleiksi hevosille. Muutto- ja huolintayritykset ovat siirtyneet käyttämään suurissa määrin aasivoimaa, pääkaupungin kaduilla näkee enää satunnaisesti ulkomaalaisia pakettiautoja ja silloin tällöin pillit päällä kiitäviä ambulansseja.

Autoilukiellon myötä myös bensa-asemat ovat joutuneet miettimään bisneksensä uusiksi. Entisisten bensapumppujen tilalla seisoo nykyään automaatteja, joiden tuotteilla piristetään ihmisten ja eläinten lihasvoimia. Kuten esimerkkikuvassamme: Pääkaupungin laidalla olevan entisen bensa-aseman pumpusta saa nykyään urheilujuomaa (vihreä pumppu), kauraa (keltainen), kahvia (musta) ja mansikkapirtelöä (punainen). Bensa-asemalla haastattelemamme nuorimies Jigor on pääosin tyytyväinen muutokseen: "Sateisina päivinä kaipaan toisinaan vanhaa autoani, mutta toisaalta fyysinen kuntoni on selkeästi kohentunut polkuautoilun myötä."

Uutistoimituksellisia taitojaan haastan näyttämään Idhrenin, Stellon ja I.O.Rumdumin, allaolevan kuvan myötä.

[Kissanelämäraportti] Paffin mielestä eilispäivän mielenkiintoisin asia oli naapurin katolla olevan tv-antennin päälle laskeutunut lintu. Omassa kodissa semmoisia ei näy.[/kissanelämäraportti]

--

Tajusin taannoin blogialustani suuressa maailmassa seikkaillessa, jotta tämähän kerää automaattisesti hakukonetulokset. En siis tarvitse Google Analyticsia edes hakusanojen ihmettelyä varten. En muuten sivumennen sanoen en edes onnistunut asentamaan GA:ta, joten niin, noh...

Muutama otos tarjolle viimeisimmistä:

maerkaeae
Pitäisikö tämä ymmärtää muodossa "märkää"? Kyseessä on kuitenkin yksi niitä hakusanoja, joilla blogiini on eniten eksytty, joten toivottavasti sen käyttäjä kokeilee seuraavalla kerralla vaikka "Stazzya". Olen ihan kuiva, en maerkaeae. Ja, sivumennen sanoen, moisella hakusanalla päätyy lähinnä pornosivuille. Täällä ei näy edes tissejä, sori.

neulemekko 2009,
toppakenkiin,
keltaiset kumisaappaat
Toppakenkiä ei löydy, neulemekkokin on ihan last season eikä ollenkaan 2009, mutta keltaisia kumisaappaita käytän säännöllisesti. Merkki Esprit, hankintapaikka Jyväskylän Anttila, joskus taannoin.

ranskan ihmiset liiku
Liikkuvat. Ainakin silloin kun Marseillessa ei ole lumimyrskyä joka jumittaisi kaiken. Tai lakkoa, ihan missä kaupungissa vaan. Lisäksi tuntuvat liikkuvan sunnuntai-iltapäivisin kanalin varrella kävelyllä.

blogspot "emmanuelle 2"
Ei ole tiedossa onko kukaan sen kummemmin blogannut kyseisestä taide-elokuvasta, mutta toivottavasti löytyi. Täältä ei löydy leffa-arvostelua.

"kymmenen uutiset" "maanantaisin"
Suomentiedonantajani kertoivat, että Kymmenen uutiset tulevat tosiaankin kymmeneltä, myös "maanantaisin". Ja "tiistaisin" ja "keskiviikkoisin". Seuraavaa googlehakukertaa silmälläpitäen annan yhden vinkin: Yksittäistä sanaa ei tarvitse laittaa "lainausmerkkeihin".

puhelinliittymä ranskassa
Tästä voisin avautua vielä muutamaan kertaan, mutta toivottavasti etsivä löysi.

bareminerals mineraalimeikkipohja
Suosittelen ehdottomasti, ja kehoitan ostamaan netistä. BareMineralsin sivuilla on hyvät sävykartat, ja esim. eBaysta ostamalla tulee halvimmaksi.

probleme de robe à helsinki 09
Tämä on Tavan hakusanoja. Jollakulla on ollut Helsinkimekko-ongelma. De toute façon, en hiver il fait froid, même à Helsinki, donc je propose chaudement d'acheter une paire des collants en laine, si jamais la robe est très courte.

onnea uuteen tupaan
Kiitos vaan. Jos sen sijaan etsit onnentoivotusrunoja tai tuparilahjoja, suuntaa jonnekin toisaalle. Täältä ei löydy käsityöllisesti lahjakasta ihmisyksilöä.

--

Nyt ollaan kaukana kotoa, Strasbourgissa. Luvassa siis muutama päivä Sannan ja Ollin huomissa, ja ihan varmasti reissu Saksan puolelle. Olutta ja juoruamista.