"Elle a deux passions : moutons et dormir."

Todettakoon taas kerran, että elsassilaiset eivät ole ihan ranskalaisia. Tai ainakaan ranskalaiset eivät osaa kirjoittaa paikallisia nimiä. Bongasin France2:n nettisivuilta seuraavan esittelyn:

A Ostouze,près de Strasbourg, c'est toute la ville qui s'illumine pour un spectacle entièrement conçu par des bénévoles...

Ostouze???
Viimeksi kun minä kyseiseen kylään eksyin, se oli vielä nimeltään Osthouse. France2:n toimittajillekin on näköjään iskenyt tekstiviestisyndrooma: kirjoitetaan vähän niin kuin sanotaan.

Viime viikonloppuna sain myös "elävän" todisteen siitä, ettei kääntämistä pitäisi ikinä jättää työharjoittelijoille... tai mikä pahempaa, tietokoneille. Pieni kisa kaikille ranskantaitoisille: kuinka monta virhettä löydätte alla olevasta tekstistä?

Monta? Niin, sitähän minäkin.

Päivän kuvana taasen todiste siitä, että täälläkin on kylmä.
Tai ainakin silleen pikkupakkaskylmä, eli pipo päässä on mukavampi kulkea kuin ilman. Varaudun samalla pipolla myös Strasbourgin reissulle, joten luvassa saattaa hyvinkin lähipäivinä olla reportaasia kuuluisilta joulumarkkinoilta.

Tosiaan mainitsin aiemmin, että vaivauduin jopa roikkumaan vaatekaupassa työhaastattelun takia.

Reissu oli jokseenkin koominen.

Yritin ostaa mustia suoria housuja.
Tiedättehän, niitä sellaisia asiallisia jokapaikan mustia housuja.

Yritin.

Ei helekatti, peilin edessä joutui toteamaan, että pitäisi vain uskoa aiempia kokemuksia. Minun kropalleni ei vain ole olemassa istuvia kangashousuja... (tai ei ainakaan teettämättä). Takapuolta on sen verran, että jos housut istuvat suunnilleen lantiolta, ylä- ja alapuolella on ihan liikaa tilaa. Ehkä kahdenkymmenen housuparin ja hervottomien huvittumiskohtausten jälkeen päädyin vajaamittaisiin harmaisiin leveälahkeisiin housuihin, joita en olisi kuvitellutkaan omistavani, mutta siinähän ovat. Ja näyttävät hyvältä.

Jakkupukuun puen yhä vieläkin alaosaksi hameen.

Kokeilin muuten samalla reissulla muutamia alennusfarkkuja ja suunnilleen kauhistuin. Joko minä olen selkeästi lihonut, tai sitten koko 42 ei ole entisensä. Et pourtant...
Taidan joulun jälkeen pistäytyä Morganin alennusmyynneissä. Mallistosta löytyy ihan varmasti kolmellakympillä farkkupari, joka kestää viisi vuotta ja istuu kuin tauti. Koossa 42.

Valokuvatorstain aiheena tällä viikolla lasi.
Minäkin pitkästä aikaa mukana tällä suunnilleen vuoden takaisella muotokuvalla.

Et ole eksynyt (toivottavasti).
Jos klikkasit blogilistan linkkiä, niin sen kuuluikin tulla tänne.

Muille voisin sanoa jotta bienvenue, welcome, tervetuloa ja niin edelleen. Tämä on ihan uusi ja ihan uuden näköinen.

Miksi?
Niin... Miksipä ei. Perussyynä oli se, että halusin yhdistää Minttutien ja Tavan yhteen. Ei tule minusta muotibloggaria ei, joten ne satunnaiset vaatehärpätykset voi vallan mainiosti julkaista täällä. Vanhat blogit säilyvät arkistoina, koska bloggerissa ei taida vielä olla export-ominaisuutta. En minä malta sitä kaikkea hienoa kirjoitettua mihinkään salasanojen taakse pistää!

Muutaman päivän säätämisen ja harmaiden hiusten jälkeen tulos on tämmöinen. Pohjana toimii B2evolution -blogiohjelma, jota vasta opettelen. Bannerin piirustukset ovat kotoisin Hawksmontin sivellinarkistoista ja loppu sekalaista Gimp-säätöä.
Tunnustan, että olen kärsimätön, ja kokonaisuus on päästetty ilmoille hieman keskeneräisenä. Esim. Pienten Eläinten Matkagalleriassa on tasan kaksi kuvaa... Mutta kyllä se siitä.

Perussisältöhän ei sitten minnekään muutu, ihan samaa ihmettelyä ja jahkailua kuin tähänkin saakka.

Viihtykää.
...niin ja rakentavat kommentit käytettävyydestä ja ulkoasusta otetaan ilolla vastaan.

Follow my blog with bloglovin´