"Elle a deux passions : moutons et dormir."

Huonompiinkin päiviin löytyy aina joku piristys. Tällä kertaa se oli Photoshop Disasters -blogi. Toi ainakin kolme kuukautta lisää elinaikaa... en ole aikoihin nauranut näin makeasti. Lemppareita karmean kuvankäsittelytyöskentelyn suuresta joukosta on vaikea valita, mutta ehkäpä USAn armeija ja Télé7jeux antavat vähän vinkkiä kaikesta luvassa olevasta...

Tässä maassa lakkoilivat taas.
Eilen vuorossa oli ihan yleislakko, jotakin vastaan. Sarkozya, koulujen työvoimaleikkauksia, ostovoiman pienentymistä, taloudellista ahdinkoa, [lisätkää sopiva aihe].

Joka tapauksessa, tällä kertaa maa oli liikkeellä ihan vakavissaan: Jopa Nizzan lähellä sijaitevan Sophia-Antipolisin, jota myös Ranskan piilaaksoksi kutsutaan, työntekijät olivat lakossa. Harvemmin sillä saralla työtaisteluihin ruvetaan.

Minä kävin kaupungilla. Etsin erästä yritystä juuri siltä kadulta jolla mielenosoituskulkue hitaasti eteenpäin liikahteli. Ei tullut lasta eikä sitä ihteensä, kun yritti pujotella oikean ikkunan toivossa kymmenientuhansien mielipiteistään ja banderolleistaan kiinni pitävien ihmisten läpi.

Meinasin ottaa kuvan. Kamera päätti juuri sillä istumalla, että "näillä pattereilla et ota enää yhtään kuvaa". Jos joku haluaa minua lahjoa, huolisin digikameran, joka ilmoittaa akkujen loppumisesta jo ennen kuin ne loppuvat.

Mutta muuten menee hyvin. Tai sitten ei. Löysin postilaatikosta ilmoituksen kirjatusta kirjeestä joka minua postitoimistossa odottelisi. En ole tilannut mistään mitään, joten olen varsin skeptinen kirjatun kirjeen ja hyvien uutisten yhteensopivuudesta...