"Elle a deux passions : moutons et dormir." - Ulkosavolainen blogi Ranskasta

(Osa 1, Art Nouveau, löytyy *täältä*.)

Osan 2 alaotsikkona olkoon: Ranskan vöyrein aukio.

Jotta lukijat pysyisivät jutuissa mukana, alkuun pitänee laittaa lyhyt historian oppitunti. Nancyn kaupungin perustajana pidetään Puolan kuningasta, kreivi Stanislas Leszczynskia (kyllä, lunttasin nimen kirjoitusasun Wikipediasta). Stanislasilla oli sen verran tuuria, että tytär pääsi naimisiin Ranskan kuninkaan Ludwig XV:n kanssa, ja appiukko sai kreivikunnakseen isoja alueita Koillis-Ranskasta. Uteliaille vähän lisätietoa vaikka *täällä*.

Joka tapauksessa, Nancyssa kaikki on nimetty Stan-joksikin. Jopa paikallisliikenteen bussit kulkevat Stan-nimikkeen alla. Sehän on loogisesti lyhenne Service des Transports d'Agglomération Nancéienne:sta. Hatunnosto vaan sille, joka aikanaan on lyhenteen vääntänyt.

Mutta, tarkoitukseni ei ollut puhua busseista, vaan Place Stanislasista.
Keskustan yliporvarillinen aukio on kaupungin kuuluisin matkailuvaltti, ja jopa UNESCOn maailmanperintölistalle päässyt. Sitä pientä hehtaaria tullaan katsomaan kauempaakin. Minä taistelen ylitsevuotavaa ihastusta vastaan. Kaikkine kultauksineen Place Stanislas on vähän liikaa... ja silti joudun joka toinen kerta siitä läpi kävellessäni vasten tahtoani toteamaan, jotta "Kyllä se on sittenkin melekoisen upea". Aukion yhdellä reunalla on kaupungintalo, yhdellä ooppera, kolmannella reunalla taidemuseo ja loppua ympäröi kasa ylihintaisia kahviloita ja desinglasimyymälöitä. Paikallisille "Place Stan" ja sen keskellä jököttävä kreivin patsas on "Stockan kello", paikka johon tapaamiset aina sovitaan.

Ohessa muutama vuosien varrella otettu valokuva:

Ainiin, ja muistakaa esittää kysymyksiä! Aikaa on vielä kevyesti ainakin viikon verran...