"Elle a deux passions : moutons et dormir." - Ulkosavolainen blogi Ranskasta

Minä en ole tietääkseni koskaan ollut kovin nirsosyömäinen, ja se nyt näkyy toki vyötärölläkin. Toki minullakin on inhokkini: suolakurkut, silli ja anjovikset, sekä hyvin epä-etelä-ranskalaisesti oliivit.

Viimeisen kohdalla koetan opetella, toistaiseksi huonoin tuloksin. Oliivien jälkimaku ei vain miellytä sitten yhtään. Mutta ehkä joku päivä. nimittäin ihan oman kokemuksen perusteella on sanottava, että joistakin mauista oppii tykkäämään vasta opettelemalla. Perussavolaiselle Ranskanvuodet ovat olleet oiva syy ja pakote uusiin makuihin tutustumiseen, ja joskus ihan onnistuenkin.

Vinaigrette, perinteinen viinietikkasalaatinkastike, oli melkoinen kokemus ensimmäisellä kerralla. Mutta kun kiltisti ruokapöydässä oltiin, en iljennyt kieltäytyäkään, ja vähitellen aloin tykkäämään kovastikin. Anoppikokelaan vinaigrette on ehkä mualiman parasta. Minulla on suuri luotto äitini ruoanlaittotaitoihin, mutta parissa kohtaa jää kuitenkin kakkoseksi: mummun makaronilaatikolle ja anoppikokelaan viinietikkakastikkeelle.

Olen myös todennäköisesti aikuistumassa, sillä olen vähitellen alkanut arvostamaan ja ymmärtämään kaaliruokia. Tosin, meni useampi kuukausi Strasbourgissa ennen kuin uskaltauduin kokeilemaan paikallista hapankaalia (hapan kaali on jo ideana melkoisen pelottava), mutta sehän olikin suussasulavaa. Ainakin hyvin tehtynä. Ja hyvin tehtynä sitä saa kaupungin keskustan ravintoloista. Paljon turisteja ja ruokaa jonka kalorimäärällä elää viikon, mutta choucroute on lois-ta-vaa.

Juustoista tunnistin aiemmin suunnilleen Edamin ja homejuuston. Nykyäänkään skaala ei ole ihan perusranskalaisen laajuinen, mutta sentään vähän suurempi. On vuohenjuustoa ja pehmeää juustoa ja sulatettavaa juustoa ja kovaa juustoa. Omiin suosikkeihin lukeutuvat juustot, jotka eivät ole tappovahvoja, mutta maistuvat kuitenkin jollekin. Esim. vanhan sukan hajuinen mutta maultaan yllättävän pehmeä Munster ja hauskanmakuinen Tomme de Savoie. Eräs ikisuosikki juustoruuista tosin on jäänyt täällä tekemättä: aurajuusto-jauheliha-ruispalat. Ei ole ruispaloja kaupoissa ja tuo pariskunnan toinen osapuoli ei arvosta vahvoja homejuustoja.

Tänä iltana tosin eletään pelkällä suklaalla, tai mitä sitten Suomesta tulleessa postipaketissa lieneekään. L. kävi sen tänään noutamassa postista, joten jännitys tiivistyy siihen saakka kunnes kerkiän kotiin...

PS: Aiempaan heijastinaiheeseen liittyen vielä lisää.
Mari Koo vastasi haasteeseen Kulutusjuhlan puolella, ja Maikilla on arvonnassa pipariheijastin. Ulkomaille saa tilattua ainakin Suomikaupasta Aarikan Hirviheijastimia, hupaisia nekin.