Söisi suu, vetäisi vatsa, vaan ei kestä heikot sääret.

Minä en ole tietääkseni koskaan ollut kovin nirsosyömäinen, ja se nyt näkyy toki vyötärölläkin. Toki minullakin on inhokkini: suolakurkut, silli ja anjovikset, sekä hyvin epä-etelä-ranskalaisesti oliivit.

Viimeisen kohdalla koetan opetella, toistaiseksi huonoin tuloksin. Oliivien jälkimaku ei vain miellytä sitten yhtään. Mutta ehkä joku päivä. nimittäin ihan oman kokemuksen perusteella on sanottava, että joistakin mauista oppii tykkäämään vasta opettelemalla. Perussavolaiselle Ranskanvuodet ovat olleet oiva syy ja pakote uusiin makuihin tutustumiseen, ja joskus ihan onnistuenkin.

Vinaigrette, perinteinen viinietikkasalaatinkastike, oli melkoinen kokemus ensimmäisellä kerralla. Mutta kun kiltisti ruokapöydässä oltiin, en iljennyt kieltäytyäkään, ja vähitellen aloin tykkäämään kovastikin. Anoppikokelaan vinaigrette on ehkä mualiman parasta. Minulla on suuri luotto äitini ruoanlaittotaitoihin, mutta parissa kohtaa jää kuitenkin kakkoseksi: mummun makaronilaatikolle ja anoppikokelaan viinietikkakastikkeelle.

choucrouteOlen myös todennäköisesti aikuistumassa, sillä olen vähitellen alkanut arvostamaan ja ymmärtämään kaaliruokia. Tosin, meni useampi kuukausi Strasbourgissa ennen kuin uskaltauduin kokeilemaan paikallista hapankaalia (hapan kaali on jo ideana melkoisen pelottava), mutta sehän olikin suussasulavaa. Ainakin hyvin tehtynä. Ja hyvin tehtynä sitä saa kaupungin keskustan ravintoloista. Paljon turisteja ja ruokaa jonka kalorimäärällä elää viikon, mutta choucroute on lois-ta-vaa.

Juustoista tunnistin aiemmin suunnilleen Edamin ja homejuuston. Nykyäänkään skaala ei ole ihan perusranskalaisen laajuinen, mutta sentään vähän suurempi. On vuohenjuustoa ja pehmeää juustoa ja sulatettavaa juustoa ja kovaa juustoa. Omiin suosikkeihin lukeutuvat juustot, jotka eivät ole tappovahvoja, mutta maistuvat kuitenkin jollekin. Esim. vanhan sukan hajuinen mutta maultaan yllättävän pehmeä Munster ja hauskanmakuinen Tomme de Savoie. Eräs ikisuosikki juustoruuista tosin on jäänyt täällä tekemättä: aurajuusto-jauheliha-ruispalat. Ei ole ruispaloja kaupoissa ja tuo pariskunnan toinen osapuoli ei arvosta vahvoja homejuustoja.

Tänä iltana tosin eletään pelkällä suklaalla, tai mitä sitten Suomesta tulleessa postipaketissa lieneekään. L. kävi sen tänään noutamassa postista, joten jännitys tiivistyy siihen saakka kunnes kerkiän kotiin...

PS: Aiempaan heijastinaiheeseen liittyen vielä lisää.
Mari Koo vastasi haasteeseen Kulutusjuhlan puolella, ja Maikilla on arvonnassa pipariheijastin. Ulkomaille saa tilattua ainakin Suomikaupasta Aarikan Hirviheijastimia, hupaisia nekin.

  • Stello
    Kommentti Lähettäjä: Stello
    14/12/2009 @ 16:27

    Maku muuttuu/kehittyy yleensa ian myota, ja tietty totuttelukin vaikuttaa. Esim. itse en tykannyt lapsena ollenkaan oliiveista, myohemmin huomasin pitavani vain joko vihreista tai tummista oliiveista (en muista enaa kummat maistuivat!), ja nykyisin rakastan niita seka ruuassa/salaatissa tai ihan sellaisenaan. Olen muuten ajatellut myos hapankaalin testaamista uudelleen.. Viimeksi (ts. sen ainoan kerran) maistoin sita ehka joskus 15-vuotiaana, enka pitanyt. Nykyisin saattaisin pitaakin! Lapsuuden inhokkini, ruusukaali, on nykyisin suosikkivihannesteni listalla kakkosena; heti broccolin jalkeen =)

    Jos satut joskus saamaan tuliaisena tai postitse niita ruispaloja, niin kokeile tehda sita ikisuosikkiasi jostain miedommasta sinihomejuustosta. Aurajuustohan on aika mieto sekin.. (Tai kokkaa vain itsellesi!) =D

  • Sanna
    Kommentti Lähettäjä: Sanna
    14/12/2009 @ 18:56

    Kah, jonkun rinnat siellä makkaran kaverina…

  • Sanna
    Kommentti Lähettäjä: Sanna
    14/12/2009 @ 18:56

    Piti vielä sanoa, et oli kyllä helekatin hyvät ruuat ja kiva ilta :)

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    14/12/2009 @ 22:19

    Kenenköhän rinnat lienee? Oli kyllä kiva ilta, just ihastelin tuolta viime joulukuun postauksista.

    Stello,
    hapankaalia kannattaa kyllä maistaa, mutt mieluiten ei ekalla yrittämällä purkkisellaista.

  • Kommentti Lähettäjä:
    15/12/2009 @ 12:13

    Vinaigrette on kyllä todella hyvää varsinkin mozzarellan kanssa.. mmm.. Ranskassa minäkin opin sitä käyttämään.. Juustot ja punaviinit löysin vasta siellä myös :)

    Mutta hapankaalia äiti teki aina ennen kotona, melko tuoksut(!) siitä saavista lähti.. :D

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!