"Elle a deux passions : moutons et dormir." - Ulkosavolainen blogi Ranskasta

"Ulkosuomalaisuus" on mielenkiintoinen termi. Siitä voisi varmaan keskustella yhtä antaumuksella kuin tällä hetkellä Ranskassa keskustellaan kansallisesta identiteetistä. Mutta jätettäköön ranskalaiset hetkeksi sivuun, ja pysyttäköön suomalaisissa.

Ensinnäkin se suomalaisuus. Kuka edes on suomalainen? Riittääkö pelkkä passi ja kansallisuus suomalaistuttamaan, vai onko kyseessä ennemminkin mielentila? Esim. Stello on useasti sanonut, ettei tunne Suomea kotimaakseen, eikä sen takia pidä termistä "ulkosuomalainen". Toisaalta, sitä voi asua Suomessa ja kokea itsensä suomalaiseksi olematta Suomen kansalainen. Tai, entäs jos ei ole koskaan asunut Suomessa, mutta puhuu silti suomea?

...ei ole helppoa suomalaisuuden määrittelykään, saati kun siihen lisätään sana ulko. Minua on helppoa kutsua ulkosuomalaiseksi, mutta sitten on vielä osa-aikaulkosuomalaisia (kuten Fifi) jotka asuvat välillä Suomen kamaralla. On määräaikaisulkosuomalaisia, esim. vaihto-opiskelijat tai työkomennuksilla olevat. On niitä, jotka luokitellaan paluumuuttajiin, mutta joihin ulkomailla vietetyt vuodet ovat jättäneet ulkosuomalaisuuden merkin.

Useat ulkosuomalaiset, määritelmästä riippumatta, kirjoittavat elostaan ja olostaan jonkinlaiseen kansallisjournalistiseen tuotokseen, jota blogiksikin kutsutaan. Bloggaus on harrastus joka usein yhdistää jopa ulkosuomalaisuutta enemmän. Kummia otuksia nou jotka haluavat elämäänsä julkisesti muille jakaa. Niinpä Sanna heitti taannoin ilmaan ajatuksen ulkosuomalaisille bloggaajille tarkoitetusta keskustelupalstasta, ja minä tartuin syöttiin.

Jos siis tunnet kuuluvasi molempiin kasteihin, bloggaajiin ja ulkosuomalaisiin, käy ihmeessä katsomassa voisiko Laukussa leipää ja piimää vaan tarjota virtuaalisen vertaistukiryhmän. Ja ehkä jopa uusia tuttavuuksia ja uutta lukemista, tai paikan miittien järjestämiselle.

Sinne siis.