"Elle a deux passions : moutons et dormir."

Olin pitkään ihan varma, että Pariisilla on jotain minua vastaan. Viidellä - kuudella ensimmäisellä käyntikerralla satoi aina. Poikkeuksetta. Oli sitten tammikuu tai heinäkuu.

Sittemmin olen päässyt kirouksesta eroon. Juhannuksen 2007 aikaan näytti pitkälti tältä:

Minä ja Sanna kuskeina Strasbourgista miniviikonlopulle, vuokrafordin (oliko se Ford? pieni kuitenkin) takapenkille ahtautuneena kolme ajokortitonta miestä.

Pariisilla lienee siltikin vielä jotain hampaankolossa ulkosavolaisen lähestymisyrityksiä kohtaan, sillä ensi viikonlopuksi luvattiin sadetta ja kylmää. Toivottavasti ei kuitenkaan ihan niin paljon vettä kuin edellisessä postauksessa...

Niin, en olekaan tullut maininneeksi, että perjantaiaamuna pitäisi suunnata pääkaupunkia kohden. Perimmäinen syy on hyvin proosallinen ja viininpunakantinen: Nykyisiä biometrisiä passeja ei saa enää uusittua Ranskan kamaralla missään muualla kuin Seinen varren suurlähetystössä. Ja oma menee vanhaksi 13. 3. 2010. Olen kuvassa 17 ja kovin suoratukkainen.

Viikonlopusta uhkaa kuitenkin tulla oivallinen, myrskystä ja myräkästä huolimatta, onhan luvassa erittäin hyvää seuraa, eikä Pariisissa ikinä pääse tylsistymään.