Holotna

Väittävät, että muuallakin olisi kylmä. Suomessa riittää lunta ja täällä ollaan vieläkin viitisen astetta normaaleja tämän ajan lämpötiloja matalammalla. Yöllä pakkasen puolella.

Entäs sitten, sanovat he. Onhan tuota ennenkin pärjätty vaikka ulkona tuulee ja tuiskuaa. Vaatetta vain päälle ja menoksi.

Kaikki noin sanovat toivotan tervetulleiksi meille viikoksi. Kotiin, vieraiksi. Sisälle. En ole saamari koskaan niin paljoa palellut sisätiloissa kuin tämän talven aikana. Vanha talo, olematon eristys, suora sähkölämmitys. Noin 60 neliötä, kolme huonetta (kaksi huonetta + erillinen keittiö), käytävä. Kolme pientä sähköpatteria. Jäiset lattiat.

Kun sähkön hinta Ranskassa on vähintäänkin mielenkiintoinen ja aiheuttaa jo normaaliarvioina minulle sydämentykytyksiä, lämmitystä pidetään päällä ainoastaan silloin kun on pakko. Niissä tiloissa joissa itse ollaan. Väliovet suljettuina. Patterit käännetään kiinni, kun asunnosta poistutaan, sekä tietenkin yöksi. Minusta on tullut aika taitava arvioimaan huonelämpötilaa kylmän nenänpään avulla.

Villasukat, mieluummin kahdet, paksu neule, fleece-kotihousut. Vähemmällä ei kannata edes yrittää pärjätä. Ikuisesti kylmät sormet, kun erehtyy tekemään jotakin. Päivittäistä kieroa iloa siitä, että kylpyhuone on niin pieni, se lämpiää hetkessä kuumailmapuhaltimella. Mielenkiintoisia vessareissuja, sillä siinä suunnassa ei ole lämmityksen tapaistakaan. Normaaliakin viileämpi makuuhuone, sillä sen patteri otti ja kuoli pari päivää sitten. (Älkää kysykö, en ole sähköammattilainen, en tiedä mistä se suuttui.)

Kyllä, minä alan olla viimeisen päälle kyllästynyt talveen. Haluaisin viettää elämäni palelematta koko ajan. Tai pelkäämättä ensisyksyistä sähkön tasauslaskua. Ja minä kuitenkin olen vielä onnellisessa asemassa. Ei ole maksamattomia sähkö- tai kaasulaskuja, eikä siis tarvitse pelätä sitä, että moisten jakelu tuosta vain katkaistaan. Sekin on todellisuutta valitettavan monille.

Minä vain tyydyn hytisemään ja odottamaan sitä päivää, jona patterit voi pitää kiinni. Ainakin pari viikkoa vielä. Ehkä tämä sitten elämäksi muuttuu.

  • Anna
    Kommentti Lähettäjä: Anna
    06/04/2013 @ 00:59

    Sääliksi käy sinua tyttöparka. Surkeaa on ulkosuomalaisen elämä, kun ei voi edes saunassa käydä lämmittelemässä. Entä työpaikalla? Tehdäänkö työt siellä sormet kohmeessa ja huulet sinisinä?

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    06/04/2013 @ 13:17

    Työpaikalla selviää hengissä, kunhan nousee tasaisin väliajoin sulkemaan työhuoneen oven, jonka joku aina jättää auki.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!