Kide -novellihaaste / osa 1

Kide -novellihaasteen ideana on lukea ja arvioida novelleja. Tartutaan siis työhön. Lyhyenlaisesti ehkä, mutta muutamia sanoja kuitenkin.

1. Teppo Paulasto: Sukkula Veenukseen (Särö n°20 - elokuu 2012)

On Asko, portsari. On Marke, tarjoilija. On kulmakapakka, jonka omistaja koettaa pitää pystyssä mitä omituisimmin tempauksin. Tissikaraokea, sunnuntai-iltapäivän visailuja, lihapullansyönti- ja oluenjuontikisoja...
Siinä se novelli pähkinänkuoressa.

Paulaston kieli on kekseliästä, nokkelaa ja kuvailevaa. Paikoitellen jopa ontuu omassa nokkeluudessaan. Mutta lyhyt novelli oli nopeasti luettu, ja enpä muista aikoihin hihittäneeni ääneen millekään tekstille. Tälle hihitin.

Makupala: "Aamu tuli siihen väliin ihan liian äkkiä. En tiedä, kumpi säikähti enemmän, kun siitä tiiviistä kylkimakuusta herättiin. Aurinko tähtäsi silmiin, pienet värikkäät pallot tanssivat ilmassa leijuvien pölyhiukkasten kanssa."

- - -

2. Minna Canth: Lehtori Hellmanin vaimo (Project Gutenbergissa)

Löysin linkin tähän jonkun muun Kide-osallistujan blogista. En nyt ollenkaan muista että kenen. Joudun häpeäkseni tunnustamaan, etten ole tainnut koskaan lukea Canthia. En varmaan edes koulussa. En tosin muista, mitä olisimme ylipäätään lukeneet koulussa. Paitsi ehkä Me kolme ja jengi. Taidan sekoittaa kaikkeen siihen, mitä luin muutenkin.

Sitten takaisin novelliin. Canth yllätti tämän epäkultturellin lukijan ilmaisun ja näkökulmien moderniudella, sekä etenkin silkalla kyvyllä pistää terävästi ihmisten epäkohtiin. Vaikka loppu olikin ehkä, noh, jollakin tapaa kovin odotettavissa, niin kyllähän tämän luki. Ei ole riemukas novelli, mutta tutustumisen arvoinen vielä nykypäivänäkin, ehkä ollut sitä jopa enemmän aikanaan.


2/25
Ei vielä palautetta
Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!