Mitä seuraa siitä, että miettii tyhjänpäiväisyyksiä ikkunan ääressä?


Survêt', ne sanovat nämä paikalliset, [syrvet].

Minä katselen
pieneltä parvekkeeltani
koiraa
    karvaista
    kiharaista
    koiraa
ulkoiluttamassa emäntäänsä.

Emännällä
    vaalealla
    kiharretulla
    emännällä
yllään tummansiniset tennarit
ja se halvatun survêt'.

Kaupunginosamme univormu.
Tekstiilikaksosia.
Lukiolaistytöillä
isoja kultakorvakoruja,
nahkatakki
...ja tuulihousut.

    Luulin jo nähneeni kaiken.

Jos verryttelypuku,
    survêt'
vedetään ylle
ja alusvaatteet,
    sousvêt'
laitetaan alle,

niin mitä meille muille jää siihen väliin?

* * *

Äärimmäisen hyödyllistä ja ainoastaan melkein runomuotoista pohdintaa elämän olennaisista asioista, torstainvastaisena yönä. Näinkin voi käydä kun vilkaisee Runotorstain haastetta.

  • arleena
    Kommentti Lähettäjä: arleena
    22/03/2012 @ 19:55

    Näin voi käydä, kun tuijottaa yöllä ikkunasta. On aikaa pohtia.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    24/03/2012 @ 15:05

    Etenkin kaikkea äärimmäisen oleellista.

  • Marleena
    Kommentti Lähettäjä: Marleena
    25/03/2012 @ 17:02

    Joskus on avartavaa katsellakin vain… :D

  • Ari
    Kommentti Lähettäjä: Ari
    26/03/2012 @ 14:50

    Ei lainkaan yhdentekevää, elämää

  • Elina
    Kommentti Lähettäjä: Elina
    26/03/2012 @ 15:15

    Toimiva rytmi ja paljon sanottavaa tässä runossa.:D Erityisesti tykästyin tuohon emännän ja koiran rinnastukseen.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    26/03/2012 @ 19:55

    Samaltahan ne monesti näyttävät…

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!