Palvelutapahtuma

"Kai te tulitte jalan?"

Nyökkäsin kummastuneena ja valutin kukkarostani kasan pieniä kolikoita tiskille. Myyjä tökki niitä sormellaan kuin kuollutta eläintä.

"Siinä on tasaraha", sanoin, "kiitos ja näkemiin."

"Hyvää päivänjatkoa", myyjä vastasi ja mulkaisi minua.

Yritin riuhtoa patonkia hänen kädestään, mutta ote oli tarpeettoman tiukka. Hän purskahti synkkään, pahantahtoiseen nauruun.

"Anteeksi", hän sanoi kun viimein oli saanut naurun tukahdutettua. "Muistelin vain miten työmatkalla ajoin jonkun päälle."

Hymyilin hermostuneesti ja kiskoin patonkia lujemmin. Viimein fallossymbolinen vehnäleipä antoi periksi. Sain kolmasosan.

Myyjä katsoi minua vakaasti, kuin olisi tiennyt mistä kohtaa tien yleensä ylitin. "Ja jouduin vielä peruuttamaan, kun ei tajunnut kuolla kerralla."

- - - - -

Baguette sellers

Tämä on oikeastaan yhteisraapale. Syntyi eräänä yönä ircissä aamukolmelta. Se on hyvä kellonaika. Silloin tapahtuu kaikkea kummallista.

[Kuva: Garry Knight, CC by-sa 2.0]

Ei vielä palautetta
Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!