Satunnaisia messuajatuksia ja paljastuksia kirjailijoiden elämästä messuedustamisen ulkopuolella

Tällaisista tapahtumista raportoiminen on aina ongelmallista. Koko ajan on kiire, tai jos ei ole kiire, on sietämättömän väsynyt. Tai kiireinen. Tai julkkareissa. Kaikkea mahdollista. Sitten ei enää muista saati tiedä, mitä oikeastaan halusi sanoa.

Kirjamessureissulle lähteminen oli vallan haastavaa. Universumi ei selkeästikään ollut puolellani. Ensin alkuviikosta oli kiusana halvaannuttava hammas-/niskakipu, jonka sain suunnilleen kuntoon vasta keskiviikkona, hevosentappokipulääkekuurin kanssa. Perjantaina, ensimmäisen messupäiväni jälkeen sitten huomasin perineeni lapselta oksennustaudin. Sunnutaiaamuna olikin suorastaan kummallista herätä: ei huonoa oloa, ei kipua. Hotelliaamiainen maistui ruoalta.

Mutta messuilla oli ihan mukavaa. Perjantain ja lauantain aikana olin lähinnä Osuuskumman ständin nurkilla sen, minkä jaksoin, mutta sunnuntaina ennätin jopa seuraamaan muutakin ohjelmaa. Esimerkiksi sitä, kuinka Tommi Melender puhui kirjablogeista ja siitä, kuinka Hesarin kritiikit lähestyvät ilmaisultaan blogikirjoituksia. Tai sitä, kuinka Madgalena Hai esitteli steampunkia lukiolaisten ristikuulustelussa. Siinä vaiheessa istuskelin mukavasti punaisella tyynyllä ja suunnittelin nukahtavani. Haastattelu oli kiva, mutta sunnuntaiväsymys iski suurella lekalla.

Niin, ja olinhan minä oman osastomme ohjelmassa. Puhumassa melkein fiksuja. Veikkaan, että esikoiskirjahaastattelu ei antanut parasta mahdollista kuvaa älynjuoksustani niille kaikille puolelletoista kuulijalle, mutta lauantain keskustelu aiheesta Esikoiskirjailijana pienkustantamossa – Uhka vai mahdollisuus? oli oikeastaan todennäköisesti ihan mielenkiintoista kuultavaa. Harmi, ettei siinäkään tilaisuudessa ollut liiaksi korvapareja yleisössä. Noin niin kuin kuvaamisen kannalta se oli jokseenkin spekulatiivisen pakenevaa: yksi kuva oli kelvollinen.

Kuva: J.S. Meresmaa

Signeerasin jopa muutaman kirjan. Perjantaina kädet täristen (anteeksi mahdoton käsiala), mutta myöhemmin sekin luonnistui paremmin. Kirja itsessään on sievä kuin karkki ja pullea kuin pikku possu. Ei nyt tiiliskivikamaa, mutta 360 sivua kuitenkin. Tuollainen viidentoista pinkka noita olisi raahattavana Ranskaan. Muuten olin varsin maltillinen messuhankinnoissani. Vain neljä ylimääräistä kirjaa ja niistäkin yksi ohkainen lapselle.

Loppuun on vielä jaettava THE messukuva. Tämä aiheutti myöhemmin spontaania huutonaurua. Eli, jos olette koskaan miettineet, mitä kirjailijat tekevät messureissuillaan silloin, kun eivät ole edustamassa. Me leikimme. Saatamme esimerkiksi lavastaa hotellihuoneeseen epäilyttäviä murhatapauksia tai muuten vain kummallisia kuvanottotilaisuuksia. Tällä kertaa syyllinen on Valokuvausstudio J.S. Meresmaa. Krhm. Niin. Krhm.

  • Hilbert
    Kommentti Lähettäjä: Hilbert
    26/10/2014 @ 21:59

    Oi, ihana pirskahdus messuilusta! Hurjasti onnea esikoiskirjailijalle!

  • Reta Anna Maria
    Kommentti Lähettäjä: Reta Anna Maria
    26/10/2014 @ 22:05

    Aikas upea kuva :D Tuo kaikkien tulevien julkaisujen kirjailijakuvaksi.

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    27/10/2014 @ 11:36

    Joo!
    Tai siis ehkä ei. Ellen sitten ala kirjoittaa jotain vielä harlekiinimpaa….

  • Joku
    Kommentti Lähettäjä: Joku
    28/10/2014 @ 17:15

    Joo!
    Ehdottomasti joo.

    Toiveikkaana kysyin kirjaasi jo Turussa, mutta Helsinkiin en päässyt. Onnittelut (myös tästä) esikoisesta!

  • Stazzy
    Kommentti Lähettäjä: Stazzy
    28/10/2014 @ 17:59

    Kiitokset!
    Jeps, Turkuun se ei ihan ehtinyt, harmillisesti. Mutta aikansa kullakin.

Jätä kommentti

You must be a member of this blog to comment. Log in now!